Yhdyskuntalautakunta 14.2.2015 Hämeenkatu
Jätin 3.12.2013 pidetyssä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa eriävän mielipiteeni Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilua koskevaan päätökseen. Tähän mennessä saadun palautteen perusteella käsitykseni kokeilun epäonnistumisesta on vain vahvistunut.
On käsittämätöntä, että Tampere haluaa ehdoin tahdoin aiheuttaa itselleen infarktin tukkimalla vapaaehtoisesti liikenteellisen valtasuonensa erilaisilla kokeiluilla. Tämä tehdään ennen kuin muiden suurten liikenneratkaisujen kuten Rantaväylän tunnelin ja Ratapihankadun valmistumisen vaikutukset keskustan liikenteeseen ovat selvillä. Vielä ajatuksen asteella olevat Kansiareena ja Matkakeskus tulevat nekin aikanaan tarvitsemaan Hämeenkadun tarjoamaa itä-länsisuuntaista liikenneväylää.
Kokeilun perusteluissa todetaan, että ongelmaksi kokeilun aikana tulee muodostumaan bussiliikenne ja erityisesti bussipysäkit. Lisäksi todetaan, ettei kokeilulla saada aikaan hyvää ratkaisua jalankulkuliikenteen ja pyöräilyn erottamiseen toisistaan. Miksi kokeiluun sitten ollenkaan lähdetään? Miksi pyöräilyä Hämeenkadulla pitäisi ylipäätään kehittää, kun sitä varten on jo kalliilla rahalla rakennettu Hämeenkadun viereen samansuuntainen väylä Rongankadun alikulkuineen?
Sään puolesta kokeilun mukainen elävöittämissuunnitelma voi Tampereella toimia vain kolmena kesäkuukautena ja silloinkin ehkä yhden kolmanneksen ajasta perusteluissa esitettyjen kuvien mukaisesti. Loput yksitoista kuukautta katokset, kioskit ja kahvilat seisovat autioina asiakkaita odottaen, ellei koko kokeilualuetta kateta. Ehkä kattaminenkin pitäisi ottaa mukaan suuriin suunnitelmiin.
Liikenteellisesti kokeilu sisältää merkittäviä vaaratekijöitä. Tällainen kävelykadun ja joukkoliikennekadun sekoitus lisää riskiä sille, että kahviloiden mahdolliset asiakkaat, perheiden pienet lapset ja alueelle pesiytyvä epäsosiaalinen aines joutuvat törmäyskurssille bussien kanssa. Kävelykatujen ja –alueiden pitäisi olla selkeästi erillään muusta liikenteestä. Lisäksi kadun puhtaanapito talvikautena vaikeutuu ja aiheuttaa lisää riskejä liikenteelle.
Nyt esitetty kokeilu tulee joka tapauksessa jäämään varsin lyhytaikaiseksi, koska sen vaatima rakentaminen ja purkaminen vievät aikansa ja joukkoliikennekatukokeilu kokonaisuudessaan päättyy jo vuonna 2016. Rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 70 000 euroa, joka Tampereen kertoimella tarkoittaa noin kahdensadan tuhannen euron kustannuksia. Purkukustannuksista ei perusteluissa todeta mitään. Onko viisasta käyttää nuo rahat kokeiluun, josta jälkeenpäin todetaan, ettei sen lyhyestä ajasta johtuen tuloksista voi sanoa mitään varmaa?
Lopuksi totean, että tällainen asia pitäisi tuoda lautakuntaan ehdottomasti päätösasiana eikä vain tiedoksi. Meidän verorahoillamme on paljon kiireellisempiäkin käyttökohteita kuin tällaiset tarpeettomat kokeilut.