Kantakaupungin yleiskaava 2040

Kaavaehdotusta on käsitelty eri tilaajalautakunnissa. Yhdyskuntalautakunnassa se on ollut käsillä kahteenkin kertaan.

Kaavaehdotus on ollut nähtävänä ja siitä on pyydetty ja saatu lausuntoja. Erityisen huolestunut olen ollut siitä, että yrityselämän edunvalvontapuolelta ei saatu lausuntoa ennen kuin sitä erikseen pyydettiin. Mihinkä tämä viittaa? Onko yrityselämä jo nostanut kätensä pystyyn? Miksi? Lopulta lausunto kuitenkin tuli.

Toivon, ettei valmiita yritystontteja jatkossa muutettaisi niin voimakkaasti asuntotarkoituksiin kuin tähän mennessä on tehty. Muistelen, että kun valtuustossa kysyin kolme vuotta sitten vapaana olevien yritystonttien määrää, niin niitä oli kaksi; Ruskossa yksi ja Hervannassa toinen. Kyllä tarjottavia ja sijainniltaan hyviä yritystontteja tulee olla enemmän. Naapurikunnissa niitä on tarjolla. Yhteisöverojen tuotto on meillä hiipumassa.

Kunnan tavoite on menestyä eli olla elinvoimainen, vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Tämä pätee myös sote-uudistuksen jälkeisessä uudessa kunnassa. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa kunnalla on kaksi väkevää työkalua, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus.

Kaavoituksen käytössä kunnalla on monopoli. Kaavoituksen luomalle perustalle rakennetaan kaikki kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Hyvää kaavoitusta voidaan pitää kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kestävänä kivijalkana.

Yleiskaavaehdotukseen jätin muistutuksen Turtolan ja Kaukajärven alueiden osalta. Kaukajärven alueelle jäi C merkintä. On hyvä, että merkintä säilyi, sillä Kaukajärvi palvelee myös yhä laajenevaa Annalaa.

Turtolan alueelta C merkintä poistui. Maakuntakaavaehdotuksessa Turtola on esitetty kaupan alueena. Turtolasta on jo poistunut Kodin Ykkönen ja muutenkin alueen kaupankäynti näyttää olevan hiipumassa. Jo apulaiskaupunginjohtaja Kotilaisen aikana Turtolankadun ja Sotilaankadun risteysalueelle on kaavoitettu asumista mm kerrostaloja. Alueen saavutettavuus on hyvä ja jatkossa raitiotie kulkee aivan siitä vierestä. Ilman aluekeskusmerkintää ja asuntorakentamista alue on kuitenkin kuihtumassa.

Samoin olen huolestunut Hallilan pohjoispuolen kaavoituksesta. Alueelle oli tarkoitus kaavoittaa MAL-sopimuksen mukaisesti 40 000 kerrosneliötä asunto- ja liiketiloja. Nyt ne on kuitenkin pyyhitty pois. Hallilan, Lukonmäen ja Finninmäen alueita palveleva ainoa raitiotiepysäkki on jäämässä kaukaiseksi, pimeäksi ja turvattomaksi metsäpysäkiksi. Miten nämä alueet ja niiden palvelut voivat kehittyä, jos julkisen liikenteen yhteyksiä huononnetaan eikä sinne rakenneta?