Kasvaako Tampere tulevaisuuden kustannuksella?

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee maanantaina 18.5.2020 vuoden 2019 tilinpäätöstä. Samalla esitetään tarkastuslautakunnan kertomus vuodelta 2019. Valitettavasti talous ei tunnu olevan valtuustoa suuresti kiinnostava aihe.

Tampereella menee lukujen valossa hyvin, jopa kovaakin. Asukasmäärä, rakentaminen jne. kasvavat. Mutta samoin kasvavat myös asukaskohtaiset lainamäärät, on sitten kyse kaupungin tai kaupunkikonsernin lainoista tai vuokravastuista.

Tilikauden tulos on 18 M€ alijäämäinen. Negatiivinen tulos saatiin jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Nettomenot kasvoivat maltillisesti, 2,7 % eli yhden veroäyrin verran. Investointien tulorahoitusprosentti on viime vuosina vaihdellut välillä 30 – 45 %. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä se oli 59 % investointien karsimisen tai lykkäämisen ansiosta. Aloitetut suuret investoinnit on joka tapauksessa vietävä läpi.

Kuluvana vuonna tilinpäätöksen piti olla vihdoin positiivinen. Olisimme halunneet nähdä sen ihmeen, mutta koronavirus vei siihen mahdollisuuden.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja tuo tarkastuskertomuksen katsauksessaan hyvin esille onnistumisia ja havaittuja puutteita. Hän mainitsee myös koronaviruksen, vaikka se ei vielä vaikuttanut vuoden 2019 tilinpäätökseen.

Toisin esille vielä muutamia asioita, joihin valtuuston ja luottamushenkilöiden tulee entistä voimakkaammin paneutua.

Valitettavasti Aluehallintovirasto on joutunut huomauttamaan ja pyytämään selvityksiä Tampereen kaupungin palveluista lastensuojelussa jo vuosia. Nyt sama on tullut vastaan myös kotihoidon palvelujen puolella.

Valtuusto on itse asettanut tavoitteet eri toiminta-alueille. Asetetuista tavoitteista on saavutettu yli 57 prosenttia, 28 prosentissa niitä ei ole saavutettu ollenkaan ja lopuissa tavoitteet on saavutettu osaksi tai jossain määrin. Konsernihallinnon tavoitteenasettelu saisi olla selkeämpää. Kuinka tavoitteiden toteutumista valvotaan? Osaksi sitä valvovat toimijat itse.

Asuntotuotannossa oli tavoitteena tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja 30 % koko asuntotuotannosta. Tonttejakin on kohdennettu ko. tarkoitukseen. Vuosina 2016-2019 on saatu tuotetuksi vain alle puolet tavoitteesta. Miksi? Asuntojen koko pienenee. Miksi? Mitkä tahot kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon kohdennetut tontit saavat käyttöönsä? Halutaanko auttaa asukkaita vai gryndereitä?

Tarkastuslautakunnan kohteena oli myös Tavase. Tämä mielenkiintoinen hanke on aloitettu jo 18 vuotta sitten. Olen tehnyt siitä parikin valtuustokyselyä jo vuonna 2012. Hanke on edelleen savolaiseen tapaan aloitusta vaille valmis. Nyt odotetaan eri viranomaisasteissa kulkevaa aloituslupaa.

Ehkä tätäkin projektia helpottaisi se, että rakennettaisiin omalle maalle. Toivottavasti rahat eivät mene Kankkulan kaivoon. Tavasen alkuperäinen kustannusarvio oli 57 miljoonaa euroa ja Tampereelta on jo nyt mennyt noin 8 miljoonaa. Pisaraakaan vettä ei ole tullut. Kaupinojan vedenottamonkin saneeraus takkuaa.

Kasvu on pääsääntöisesti hyvä asia. Sitä ei kuitenkaan saa tavoitella talouden kestävyyden ja tulevaisuuden kustannuksella.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
tarkastuslautakunnan jäsen, Keskusta
Lukonmäenkatu 9 C 13, 33710 Tampere
puh. 050 366 4143, annakaarina.rantaviitatiainen@gmail.com