Kaukajärven kaupunginosa kehittyy (Hervannan Sanomat 3.3.2021)

Lukonmäessä asuva Tampereen kaupungin varavaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen piipahti toimituksessamme valottamassa Kaukajärven kaupunginosan nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

- Kaukajärven aluetta ryhdyttiin rakentamaan 1960- luvulla ensimmäisenä Tampereen keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvana kaupunginosana. Seuranneiden 60 vuoden aikana Kaukajärvi ja sen kaakkoispuolella oleva Annala ovat kasvaneet ja kehittyneet alueeksi, jossa tällä hetkellä asuu yli 12 000 ihmistä. Yhdessä lounaispuolella olevan Lukonmäen-Finninmäen kanssa alueen väestöpohja on noin 16 000 asukasta, kertoo Anna-Kaarina.

- Tehtyjen ennusteiden mukaan alueen väestöpohja pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2030 saakka. Merkille pantava piirre Kaukajärven alueen väestössä on se, että eläkeläisten osuus, noin 20 %, on varsin suuri verrattuna muihin kaupunginosiin. Toisaalta 0-14 -vuotiaitten lasten osuus väestöstä on muita kaupunginosia pienempi, hän jatkaa.

Kaukajärven väestöpohjaan kaavaillaan lisäystä täydennysrakentamisen kautta. Kaupunginhallituksen vuonna 2018 hyväksymän kaakkoisen alueen kaavoitusohjelman mukaan Kaukajärven pohjoispuolelle on tarkoitus laatia asemakaava vuosina 2021 - 2024. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia siirtää tätä varten Kangasalantietä välillä Yrittäjänkatu - Vehmaistenkatu noin 40 metriä pohjoisemmaksi teollisuusalueen reunaan.

- Tavoitteena on vapauttaa tienpohja ja osa ns. Kristillan alueesta tällä kohdalla asuntorakentamiselle. Suunnitelmissa on kaavoittaa alueelle 50 pientaloa ja kerrosalaa kaikkiaan 40 000 m2 verran. Asuntorakentaminen muodostaa uimarannalle sekä melontastadionille melusuojauksen. Muita toimintoja ei tälle kaava-alueelle ole suunniteltu sijoitettavaksi. Vehmaisten kohdalla lähellä Kangasalan rajaa on Kangasalantien ja Kaukajärven väliin noussut jo useita pientalokortteleita, selvittää Anna-Kaarina.

Kaukajärven alueen liikenteen kehittämiseksi on tehty selvityksiä mm. uuden eritasoliittymän rakentamiseksi itäiselle ohitustielle eli 9-tielle nykyisten Hallilan ja Kaukajärven liittymien väliin. Liittymä palvelisi eteläisen Kaukajärven ja Annalan liikennettä ja vähentäisi Juvankadun alkupään ruuhkia. Kaukajärveltä pohjoisen suuntaan nykyisen 9-tien rinnalla johtavaa tieyhteyttä pidetään myös tarpeellisena.

Edellytyksiä Kaukajärven alueen kehittämiselle on Anna-Kaarinan mukaan olemassa. Myös huolen aiheita on. Väkimäärän lisääntyessä myös työpaikkojen ja palvelujen tulisi lisääntyä vastaavasti. Nyt esillä olevat suunnitelmat eivät kuitenkaan näytä luovan edellytyksiä näiden lisäämiselle, pikemminkin päinvastoin. Alueelle ei niiden mukaan ole tulossa palvelujen tai yritystoiminnan laajentamiseen tarvittavia varauksia.

Konkreettisena esimerkkinä seurakuntatalon purkaminen asuinkerrostalojen tieltä merkitsee yhteiseen käyttöön soveltuvien kokoontumistilojen katoamista Kaukajärveltä. Tällaisten tilojen tarve ei kuitenkaan katoa, vaan lisääntyy suunnitellun kehityksen myötä. Myös alueen väestön ikärakenne edellyttää riittävien palvelujen saatavuutta lähietäisyydeltä. Näiden toteuttamiseen tulee ehdottomasti varautua kaavoituksessa. - Voitaisiin jopa ajatella Kaukajärvi-talon rakentamista yhteisöllisiä ja kulttuuritoimintoja varten, Anna-Kaarina ehdottaa.

Myös Kaukajärven liikenneoloissa on parannettavaa. Annalan alueelle johtava Juvankatu on ruuhkainen ja kapea vailla bussipysäkkien levennyksiä eli pysäkkitaskuja. Seurauksena muu liikenne joutuu aina pysähtymään pysäkillä olevan bussin taakse. Mahdollinen uusi 9-tien eritasoliittymä ohjaa vielä enemmän liikennettä Juvankadulle ja Annalaan. Pysäkkitaskujen rakentaminen parantaisi merkittävästi kadun välityskykyä ja liikenteen turvallisuutta.

Annalan suunnan bussivuorojen väheneminen raitiotieliikenteen käynnistyessä huolestuttaa alueen asukkaita. Koska raitiotie ei palvele alueen asukkaita, ei heidän ainakaan pitäisi joutua kärsimään sen vaikutuksista.

- Puhdasvetinen ja kirkas Kaukajärvi uimarantoineen ja soutustadioneineen on yksi Tampereen helmistä. Järven tulee jatkossakin säilyä kaikkien tamperelaisten yhteisenä liikunta- ja virkistysmahdollisuutena. Sitä ei pidä altistaa Ranta-Tampellan tai Ratinanrannan kaltaiselle rakentamiselle., Anna-Kaarina linjaa keskustelun lopuksi