Suomenmaan verkkolehden Mielipide- sivu 19.4.2021
Keskusta avainasemassa hallituksen puoliväliriihessä
Tulevalla viikolla hallituksen tulee puoliväliriihessään tehdä päätöksiä ja käynnistää ripeitä toimia koronan aiheuttamien valtiontalouden vaurioiden korjaamiseksi. Tarvitaan selkeä tiekartta tuleville vuosille. Päätöksiä on tehtävä nyt, niitä ei voi aina vain siirtää hamaan tulevaisuuteen. Ohjenuorana ovat hallitusohjelman velvoitteet.
Korona-ajan velanotosta on joillekin puolueille jäänyt päälle vauhtisokeus. Edellisen hallituksen pohtimat sadantuhannen euron hankkeet ovat todellakin eri asia kuin nykyhallituksen sinne tänne heittelemät sadat miljoonat, ainakin takaisinmaksun aikaan.
Koronan torjumisen paisuttama velkasuhde on saatava lasku-uralle. Maallamme on nyt velkaa noin 128 miljardia, joka on yli kuudesosa koko EU:lle kaavaillusta elvytyspaketista. Viime vuonna valtion talous oli 13 miljardia ja tänä vuonna 10 miljardia alijäämäinen. Ensi vuodellekin ennustetaan vielä viiden miljardin alijäämää.
Meidän on omilla toimillamme kyettävä vakuuttamaan kansainväliset rahoittajat luottokelpoisuutemme säilymisestä. Muuten velanhoitokykymme on vaarassa.
Julkisen talouden tuloja ja menoja tulee sopeuttaa. Sitä ei tule tehdä leikkauslistoilla eikä veronkorotuksilla. Ne eivät ole tässä tilanteessa oikeita etenemistapoja. Julkisen talouden tuottavuutta on parannettava ja sen pohjaa vahvistettava työllisyyttä kasvattamalla. Kehysriihestä tulee saada sadoksi tuottavuustoimia, kasvun edistämistä ja työllisyystoimia.
Hallitus laskee, että sen toimilla on luotu 30 000 uutta työpaikkaa erityisesti eläkeputken lopettamisen ansiosta. Hallitusohjelmassa luvatuista uusista työpaikoista puuttuu vielä 50 000 työpaikkaa. Niiden pitää olla todellisia eikä silmänkääntötempuilla luotuja. Ne pitää valtaosaltaan luoda muualle kuin julkiselle sektorille.
Julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden saaminen tasapainoon edellyttää työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.
Orastavaa kasvua on jo näkyvissä sekä Suomessa että maailmalla. Suomelle ennustettu yhden prosentin vuotuinen kasvu ei kuitenkaan riitä. Se tulee saada lähelle neljää prosenttia.
Tarvitaan lisäpanostusta tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovaatioihin. Vain sitä kautta saamme uusia tuotteita ja vientiä sekä uusia työpaikkoja. Tarvitaan myös lisää osaavaa työvoimaa. Koronan haitalliset vaikutukset koulutus- ja tutkimustoimintaan ovat kiireellisimmin korjattavia asioita.
Inhimillistä näkökulmaa ei tule unohtaa. Huoltosuhteemme heikkenemiseen ja varsinkin vanhustenhoitoa jo nyt vaivaavaan vakavaan hoitajapulaan on löydettävä lääkkeet. Sote-uudistus ei niitä yksinään ratkaise.
Kiireellisistä erilliskysymyksistä kärkisijoilla on myös turvetuottajien ahdinko. Turpeesta saavat elantoa paitsi varsinaiset turvetuotantoyrittäjät, myös maitaan turvetuotannolle vuokranneet maanomistajat.Tämän hallituksen toimet ovat johtaneet turpeen tuotannon aivan liian nopeaan alasajoon. Nykyisin tuotannossa olevien alueiden turvekerros tulee voida käyttää siihen paksuuteen saakka, että ne voidaan metsittää tehokkaaksi uudeksi hiilinieluksi.
On järjenvastaista lopettaa kertaheitolla kotimaista työllisyyttä ja taloutta ylläpitävä toimiala ja korvata se ulkomaisen hakkeen, kivihiilen ja turpeen tuonnilla. Miten jatkossa varmistetaan energiantuotantomme huoltovarmuus?
Miten turve-elinkeinon lopettaminen on tarkoitus korvata, koska se ei kuulu EU:n elvytyspakettiin? Korvataanko se kansallisella tuella? Kehysriihestä tarvitaan näihin kysymyksiin selkeitä vastauksia.
Keskustan tunnuslause on: Keskusta. Se kotimainen. Meidän on pidettävä kiinni tästä tunnuksestamme. Muuten teemme maamme tulevaisuuden vaikeammaksi itsellemme sekä tuleville hallituksille ja sukupolville.
Keskustan tulee olla tiennäyttäjä. Meidän on uskallettava ottaa jämäkkä ote hallituksessa. Hallituksen on otettava vastuu ja tehtävä vastuullisia päätöksiä nyt eikä vasta huomenna.
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
Tampere