Kysymyksiä hoito- ja hoivatyöstä
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen 20.2.2023 13:41, muokattu 20.2.2023 13:46
Puheenvuoro Kansanterveyslaki tuli voimaan 1972. Sen jälkeen alkoi Ikaalisissa terveyskeskussihteerien koulutus.
Olen yksi 50 vuotta sitten ensimmäisenä valmistuneesta 25 sihteerin joukosta. Meidät vietiin heti töihin. Keskussairaalat ja yksityislääkärit olivat tärkeimmät työllistäjät.
MIKÄ on tilanne nyt? Terveyskeskuslääkärit tekevät vastaanotoillaan sihteerityöt. Terveyskeskuslääkärin kuukausikeskipalkka maassamme on 6785 euroa. Sihteerin työhön käytetty aika ja raha ovat pois lääkärin varsinaisesta työstä.
Terveyskeskustyö ei enää kiinnosta lääkäreitä, ainakaan pienimmissä kunnissa. Vaikka työssä oppii paljon, etenemismahdollisuuksia ei juuri ole. Suuret sairaalat ja tutkimustyö tarjoavat erikoistumismahdollisuuksia.
Varsinkaan vanhempi väestönosa ei voi hoitaa asioitaan digitaalisesti, vaan lähtee paikan päälle.
MEILLÄ on lääkäri- ja erityisesti hoitajapula. Hoitajia valmistuu, mutta merkittävä osa katoaa muille aloille tai ulkomaille.
Onko syynä palkkaus, työolosuhteet vai työssä jaksaminen? Miten muilla mailla on varaa maksaa käypää palkkaa hoitajille, mutta meillä ei? Pelkillä mitoituksilla ei tilannetta korjata, jos ei ole tekijöitä.
Varsinkin vanhustenhoidossa käytetään paljon vuokratyöntekijöitä. Heidän palkkatasonsa on korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden. Miksi henkilöstön vuokraus on silti suosittua?
Suurten sairaaloiden päivystykset, mm. Tampereen Acuta, ovat ruuhkautuneet. Ainakin siellä tapaa lääkärin samana päivänä, kun terveysasemille ei lääkäriaikoja saa. Varsinkaan vanhempi väestönosa ei voi hoitaa asioitaan digitaalisesti, vaan lähtee paikan päälle.
OLISIKO geriatrisen päivystyksen perustaminen keino päivystysjonojen lyhentämiseen? Päivystyksiä tai kiirevastaanottoja tulee saada suurempiin kuntakeskuksiin.
Geriatrinen tai lääkärin tuki on tarpeen myös palveluasumisessa ja kotihoidossa. Palveluasumiseen on saatava lisää yhteisöllisyyttä; nyt sen kehitys on menossa toiseen suuntaan.
Juuri toimintansa aloittaneilla hyvinvointialueilla on paljon pohdittavaa. Rahoitus ei suinkaan ole ongelmista pienin.
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen on Suomen Keskustanaisten hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.