Otteita valtuustopuheenvuoroista 2015 – 2016
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

Valtuusto 19.1.2015
Pykälä 28 Ojalan osayleiskaavan hyväksyminen
Osayleiskaavassa on asuinalueiden lisäksi esitetty Aitovuoren pohjoispuoliselle alueelle valtatie 9:n varteen noin 47 hehtaaria teollisuus- ja työpaikka-alueita. Näiden saaminen Tampereelle on tärkeää, koska meillä on viime vuosina muutettu paljon teollisuus- ja työpaikka-alueita asuinalueiksi. Työn ja toimeentulon varmistaminen Tampereelle tuleville asukkaille on keskeistä kaupungin talouden tasapainottamisessa. Lisäksi on hyvä, että asuin- ja työpaikat voivat olla lähellä toisiaan, jolloin pendelöinti vähenee.

Valtuusto 16.2.2015
Pykälä 41 Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelman päätavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta painotusjärjestys on mielestäni virheellinen. Elinkeinoelämän vahvistaminen on vasta viidentenä seitsemästä päätavoitteesta. Kaiken kasvun tulee perustua elinkeinoelämän vahvistumisen varaan, muuten kaupungin talous on aina ongelmissa. Jo nyt melkein puolet Tampereelle muuttaneista on työttömiä. Ensin tulee luoda työpaikkoja ja sitten asuntoja niitä tarvitseville.

Rakennesuunnitelman painotukset ovat sikälikin virheellisiä, että ne luovat kasvua lähinnä rakennusliikkeille, kun tavoitteena pitää olla pysyvän osaamisperusteisen ja tuotannollisen elinkeinotoiminnan luominen alueelle. Kun rakennukset ja väylät on rakennettu ja voitot niistä kääritty, vähenevät niiden yhteiskunnalle tuomat tuotot merkittävästi. Tampere on jo nyt menettänyt monta sijaa valtakunnallisessa yritysystävällisyyden arvioinnissa ja jatkoa seuraa tällä menolla. Yleensä kadut ja väylät rakennetaan kulkemista varten, meillä keskustan kadut tuntuvat olevat olemassa vain sulkemista varten.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, keskustojen ja keskusten kehittäminen ja toisaalta asuinympäristön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen ovat ainakin Tampereella keskenään ristiriidassa. Lapinniemi, Ratinanranta, tuleva Ranta-Tampellan alue ja suunnitteilla olevat Lielahden ja Eteläpuiston alueet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Kerrostaloja vieri vieressä täyttömaalla tehtyyn rantaan kiinni rakennettuina. Tällä menolla Näsijärven ranta on kohta Siilinkarilla ja kun Eteläpuiston tiivistysrakentaminen pääsee kunnolla vauhtiin, on Pyhäjärven ranta varmaan pian Viikinsaaren tasolla. Tampereella on tilaa rakentaa väljemminkin niin, ettei luontoa tarvitse karkottaa koko keskustan alueelta.

Valtuusto 16.3.2015
Pykälä 51: Valoviikkojen kuvioiden säilyttäminen
Valoviikot nykymuodossaan ovat olleet keskeinen ja näkyvä osa Tampereen identiteettiä jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Ne ovat tuoneet Tampereelle katselijoita ja asiakkaita Tampereen keskustan liikkeisiin. Kuvioiden ja niiden kiinnitysten ja kytkentöjen uusimisella voidaan työllistää tamperelaisia yrityksiä. Osa voidaan varmaan teettää harjoitustöinä Tampereen alueen ammatillisen koulutuksen yksiköissä. Täten voimme jatkuvasti saada keskustaan iloa ja näkyvää valoa vuoden pimeimpänä aikana.

Valaistuksen suhteen tamperelaisetkin ovat eriarvoisessa asemassa. Samaan aikaan kun huikean kalliita uusvanhoja lamppuja sytytetään Satakunnan sillalle, sammutetaan kaupungin katuvalaistusta Teiskon alueen yksityisteiltä, joita käyttävät mm koululaiset ja raskas julkinen liikenne. Aitolahti on ollut vuodesta 1966 ja Teisko vuodesta 1972 osa Tamperetta. Olisikohan meidän lopultakin aika huomata ja tunnustaa tämäkin asia?

Pykälä 62: Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2014
Konsernijohdon mukaan Tampereen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 muodostuu roimasti ennustetta paremmaksi. On totta, että siellä näkyy yksittäisiä valonpilkahduksia. Nettomenojen kasvu on viime vuonna vain 0, 5 prosenttia eli pienin sitten 1990-luvun lamavuosien. Toimintakatteessa on lievää, joskaan ei erinomaista kasvua. Henkilöstökulujen kasvua on pystytty hillitsemään, mistä kiitos on annettava henkilöstölle. Liikelaitosten ja Tredun tulos on muodostunut positiiviseksi. Tilinpäätöksen alijäämäksi tulee ”vain” 19,3 miljoonaa euroa ennustetun 44 miljoonan euron sijasta.

Kokonaiskuva on kuitenkin edelleen perin synkkä. Tilinpäätös on alijäämäinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Sinänsä vaatimatonta nollatuloksen tavoitetta ei saavutettu, vaikka veroprosenttia, kiinteistöveroja, kiinteistöjen verotusarvoja ja palvelumaksuja on nostettu. Vuosikate ei riitä poistoihin. Työttömyysaste on noussut jo 18 prosenttiin, mikä edelleen lisää kaupungin kuluja.

Investointien tulorahoitusprosentti on vain 38,9 prosenttia. Loppu pitää rahoittaa lainalla. Lisäksi investointitaso on tulevina vuosina ennätyskorkealla, mikä merkitsee voimakasta lisävelkaantumista. Tällä vauhdilla velan määrä voi kasvaa jopa 2,5- kertaiseksi seuraavien kolmen vuoden aikana. Rakentaminen ja tiivistäminen ovat periaatetasolla hyviä asioita, mutta niiden volyymi pitää suhteuttaa käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Kokonaiskuvan ja tulevaisuuden näkymien osalta tilinpäätökseen ei tosiaankaan voi olla tyytyväinen.

Perimmäinen syy näihin ongelmiin on se, että joko Tampere on lyönyt kokonaan laimin yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen tai sitten tällä alueella tehty työ on ollut tehotonta puuhastelua. Tämä näkyy mm työttömyysasteen pysymisenä sitkeästi valtakunnan keskiarvojen yläpuolella ja yhteisöveron tuottojen jatkuvana pienentymisenä.

Tampere on Pirkanmaan veturi. Nykytermejä käyttääkseni joko veturissa on teknisiä ongelmia tai sitten matka hidastuu ohjausjärjestelmän ongelmien vuoksi. Tampere ja Pirkanmaa ovat jo menettäneet asemiaan maamme alueiden kilpailukykyä mittaavissa selvityksissä. Tämä kehitys meidän on saatava käännetyksi, jos aiomme joskus jatkossa tehdä positiivisiakin tilinpäätöksiä ja saada kaupunkimme kestävälle kasvu- uralle.

Valtuusto 13.4.2015
Pykälä 84: Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen
Kaupunginhallituksen johtosääntöä ollaan muuttamassa jo kolmatta kertaa viimeisten viiden kuukauden aikana ja neljättä kertaa vajaan vuoden aikana. Mitä tämä kertoo meidän johtamiskulttuuristamme?
Hyvään johtamisen olennaisia osia ovat pitkäjänteisyys, tehtyjen päätösten toimeenpano ja niiden vaikutusten seuranta ennen uusien muutosten tekemistä.

Valtuusto 11.5.2015
Pykälä 96: Eron myöntäminen Olli-Poika Parviaiselle osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarin tehtävästä ja uuden apulaispormestarin vaali

Olemme hyväksyneet ”Rakenteelliset muutokset- Top 10- listan vuosille 2013-2016” talouden tasapainottamiseksi. Rakenneuudistusten edellytyksenä on, että koko kaupunkiorganisaatio sitoutuu niiden toteuttamiseen.

Nyt syntynyt tilanne antaa erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa näitä rakennemuutoksia myös kaupungin ylimmässä johdossa ja lisätä kaikkien organisaatiotasojen motivaatiota välttämättömien uudistusten toteuttamiseen. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkillä.

Pykälä 98: Tampereen Kansi ja areenahanke – Kiinteistökaupan esisopimuksen purkaminen NCC Property Development Oy:n kanssa ja uusien kumppaneiden valintamenettelyn käynnistäminen
Nyt suunniteltu kytkykauppa Kansiareena- hankkeen toteuttamiseksi on hyvin monipolvinen ja monessa kohdassa riskialtis. Onko esimerkiksi varmistettu, ettei suunniteltu Ranta-Tampellan tonttiluovutus kansikonsortiolle kaadu kilpailulainsäädännön määräyksiin ja niiden perusteella tehtäviin valituksiin?

Missä laajuudessa sopimuksessa on tarkoitus varmistaa kansien päälle tulevan Areenan ja muun rakentamisen toteutuminen pääomittamisen jälkeen? En halua Tampereen joutuvan tilanteeseen, jossa meillä on käsissämme tyhjät kannet eikä mitään niiden päälle tai väliin pantavaksi.

Valtuusto 25.5.2015
Pykälä 116: Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014
Tarkastuslautakunta on tapansa mukaan tehnyt jälleen kerran hienoa ja perusteellista työtä arviointikertomuksessaan. Kiitos siitä. Surullista vain on, että lautakunnan monet huomautukset ja toimenpide-ehdotukset eivät johda mihinkään. Tarlan omia sanoja lainatakseni sen havainnot ja huomiot eivät välity kuntalaisille eikä niitä käytetä kaupungin toiminnan kehittämiseen. Niistä ei siis välitetä. Ei ihme, että tarla turhautuu.

Olen muutenkin huolissani Tampereen päättäjien välinpitämättömästä suhtautumisesta kaupungin talousasioihin. Viime keväänä tarla järjesti yhdessä kuuden suuren kaupungin tarkastuslautakuntien kanssa talousasioita koskevan kyselyn valtuutetuille, tarkastuslautakuntien jäsenille ja muille luottamushenkilöille. Tamperelaisista valtuutetuista vain neljännes vastasi kyselyyn. Jäimme pahnanpohjimmaiseksi noiden kuuden kaupungin joukossa.

Samaan aikaan henkilöstö, meidän tärkein voimavaramme, kokee, ettei se voi vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Se näkyy tässä arviointikertomuksessa. Tämä tuli esille myös toimintamallia koskevassa tutkimuksessa. Toiminta- ja johtamismallissamme on näiltä osin kehittämisen paikka.

Lopuksi haluan vielä puuttua paljon puhuttuihin rakenneuudistuksiin. Niistä on puhuttu ja niitä on vatuloitu jo vuosia. Palvelurakennepuolella on sentään saatu käyntiin yksi uudistus: laitoksista kotiin. On hyvä, jos tämä onnistuu. Näyttää kuitenkin siltä, että painopiste on siirtymässä tehostetun palveluasumisen puolelle. Uusia palvelutaloja nousee kuin sieniä sateella.

Suurin syy tähän lienee se, että kunnat voivat toistaiseksi itse päättää tehostetusta palveluasumisesta perittävät maksut. Tehostetusta palveluasumisesta on tullut tehostettua rahastusta. Esimerkiksi Tampereella tehostetussa palveluasumisessa olevilta viedään ensin tuhkatkin pesästä ja lopuksi viedään vielä se pesäkin. Mitä sitten tehdään, jos tehostetusta palveluasumisesta perittävät maksut yhdenmukaistetaan valtakunnassa tasolle, joka ei kata järjestelmään Tampereella rakennettuja kustannuksia?

Pykälä 117: Tampereen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen
Tampereen kaupunki on tehnyt jo neljä vuotta peräkkäin alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Vuoden 2014 tilinpäätöksen osalta on oltu hirveän onnellisia siitä, että alijäämä on vain 20 miljoonaa odotetun 50 miljoonan sijasta. Onhan tuo tilinpäätös toki roimasti odotettua parempi. Hyvää siinä on mm se, että kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 %. Silti tilinpäätös on pettymys tavoitteisiin nähden. Tavoitteeksi on mm pormestariohjelmassa asetettu tasapainoinen talous eli vähintään nollatulos. Siitä ollaan vielä kaukana.

Olemme jo nostaneet veroprosenttia ja kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöjen verotusarvojakin on verohallituksen toimesta nostettu. Silti olemme tilinpäätöksessä pakkasella. Edellisinä vuosina meidät pelastivat koulutuskuntayhtymä PIRKOn ja sen valtionosuuksien haltuunotto sekä sähkölaitoksen takaisin maksama laina. Sähkölaitoksen laina on jo lähes syöty. Mikä meidät nyt pelastaa, kun kuntauudistustakaan ei tullut?

Kaupunki investoi jo nyt selvästi poistotasoa enemmän ja lisää suuria hankkeita on suunnitelmissa. Vuosikate ei riitä poistoihin. Investointien tulorahoitusosuus on alle 39 prosenttia, mikä on huonoin maamme kuuden suurimman kaupungin joukossa. Jos investoinnit kasvavat tätä vauhtia, Tampereen lainamäärä kasvaa vuoteen 2018 mennessä 2,5- kertaiseksi. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tähän. Investointeja on priorisoitava ja niille on asetettava vuotuinen investointikatto.

Tampereella on tällä hetkellä 90 miljoonaa rakennusten leasing- vastuita, jotka eivät näy taseen veloissa. Tarla esittää, että tilinpäätökseen liitetään tiedot rakennusten rahoitusleasingvastuista myös konsernin osalta. Tämä tulee ehdottomasti tehdä, jotta tilinpäätös antaisi mahdollisimman oikean kuvan kaupungin taloudellisesta tilanteesta.


Valtuusto 15.6.2015
Pykälä 129: Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus 04/2015
Huhtikuun tulosennusteen mukaan olemme jo tässä vaiheessa 15,5 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Talousarviossa asetettua tulostavoitetasoa ei olla saavuttamassa. Huolestuttavinta on se, että nettomenojen kasvu on 2,5%, kun verorahoituksen kasvu on vain 1,2%. Viime vuonna saatiin sentään nettomenojen kasvu rajoitetuksi 0,5 prosenttiin. Vuosikate ei riitä poistoihin. Investointien tulorahoitusosuus on vain 34 prosenttia, kun tavoitetasona on 42 %. Elämme jatkuvasti velaksi.

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla menoja ei ennusteen mukaan pystytä sopeuttamaan vuosisuunnitelman tasolle. Aiempiin vuosiin verrattuna entistä useampi toiminnallinen tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Lasten ja nuorten palvelut, perhehoidon osuuden kasvu sijaishuollosta, yritystonttitarjonta, lentoliikenneyhteyksien määrä, joukkoliikenteen matkustajamäärä; kaikki nämä ovat jäämässä tavoitteista. Millä lihaksilla me vielä suunnittelemme raitiotiehankkeen toteuttamista?

Ylin päättävä elin, valtuusto, on edellyttänyt, että kuluvana vuonna saavutetaan talousarvion mukaista alijäämää parempi tilikauden tulos. Lautakuntien ja johtokuntien on viimeistään nyt havahduttava toteuttamaan kuluvalle vuodelle toimenpiteitä, joilla estetään talousarvioylitykset. Jokaisen hallinnonalan vetäjän on otettava vastuu siitä, että näin myös tapahtuu.

Talousarvioiden ja budjettien ylityksistä on tullut Tampereella totuttu tapa. Esimerkiksi Aamulehden esiin kaivamat tiedot tilakeskuksen korjausbudjettien säännönmukaisista kaksin- jopa kolminkertaisista ylityksistä ja konsulttipalvelujen käytön kasvusta ovat surullista luettavaa. Emmekö pysty budjetoinnissa ja toimintamme valvonnassa tämän parempaan? Johtuuko tämä kaikki siitä, että alibudjetoituja hankkeita on helpompi myydä päättäjille? Mihin tarvitsemme budjetteja, jos niitä saa huoletta ylittää eikä mikään taho veronmaksajia lukuun ottamatta joudu vastuuseen?

Valtuusto 17.8.2015
Pykälä 164: Valtuustoaloite joukkoliikenteen tasataksajärjestelmän jatkamiseksi koko kunnan alueella - Matti Järvinen
Vaikka vyöhyketaksa näyttää seudullista joukkoliikennettä koskevien pykälien vuoksi väistämättömältä, muistuttaisin siitä, että jokainen kunta voi itse päättää, miten se tukee kuntalaisiaan. Joukkoliikenteeseen liittyvänä esimerkkinä on vaikkapa tuo aktiivipassi.

Tampereen kaupungin tulee nyt miettiä, miten se saattaa tamperelaiset keskenään tasa-arvoiseen asemaan. Joukkoliikenteen käytön tulee olla taloudellisesti mahdollista kaikille teiskolaisille.

Pykälä 157: Nurmi-Sorilan osayleiskaava
Tavoitteenamme ei suinkaan ole ollut hidastaa Nurmi-Sorilan alueen kaavoittamis- ja rakentamisprosessia, vaan päinvastoin nopeuttaa sitä.

Nyt käsillä olevassa osayleiskaavaehdotuksessa alueen kaavoitus käynnistyisi vuonna 2017 ja alueen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuoden 2020 jälkeen. Kaavoittaminen ja rakentaminen vievät käytännössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kun lisäksi Ojala-Lamminrahkan alue on ajoitettu toteutettavaksi ennen Nurmi-Sorilaa ja Ojala-Lamminrahkan kaavoituksesta on odotettavissa valituksia, olemme helposti 2050- luvulla ennen kuin Nurmi-Sorilan vuoro tulee.

Nurmi-Sorilan kaavoittamisesta on puhuttu jo kohta neljäkymmentä vuotta ja käytännössä alueelle on tämän vuoksi ollut hyvin vaikeaa saada rakennuslupia. Meidän tulee löytää Nurmi-Sorilaan sellainen ratkaisu, joka mahdollistaa alueen kehittämisen ja asukkaiden sekä yrittäjien tarpeiden mukaisen rakentamisen nyt nähtävissä olevaa nopeammalla aikataululla. Ei meillä ole varaa pitää koko vuosisataa jäissä yhden Tampereen potentiaalisimman alueen kehittämistä.

Valtuustokysely: Tavase
Tein vuonna 2012 valtuustokyselyn Tavasesta ja ehdotin prosessin lopettamista jo tuolloin. Kolme vuotta on kulunut ja lisää kaupungin rahaa on palanut. Saldo on nyt jo 5,8 miljoonaa. Pisaraakaan vettä ei ole tullut eikä ole edes näköpiirissä. Viimeistään nyt on aika panna piste tälle seikkailulle ja lopettaa muutenkin niukkojen rahojen syytäminen tuohon Kankkulan kaivoon.

Valtuusto 16.11.2015
Pykälä 250: Keskustelu vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelman hyväksymisestä sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävät valtuustoaloitteet ja talousarvioon liittyvät asiat
Pormestarikausi on puolivälissä. Nyt tulee tehdä välitarkastelu pormestariohjelman toteutumisesta ja saavutetuista tuloksista. On arvioitava virkamiehille ja pormestarille asetettujen tulostavoitteiden toteutumista ja sen seurantaa.

Tampereella ei tällä hetkellä ole otetta oikein mihinkään. Otetta ei ole työttömyyden torjuntaan, ei elinkeinotoiminnan vauhdittamiseen eikä talouden tasapainottamiseen. Lentokenttäkin on luisumassa käsistä ja suurella rahalla saneerattu kakkosterminaali jää tyhjilleen. Taloudessa on tulossa jo viides peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Otetta ei ole myöskään budjettiin. Tänään tehtävästä budjetista ote lipsuu jo huomenna. Budjetti pitää saada pitäväksi. Tuntuu joskus siltä, ettei täällä yritetäkään tosissaan.

Nyt käsillä olevassa budjettiesityksessä on hyvää se, ettei veroja nosteta. Kiitoksia siitä. On myös hyvä, että kaupungin johdolla on tavoitteita ja unelmia. Niiden toteutuksessa pitää kuitenkin olla realistinen. Meidän on priorisoitava investoinnit sekä tärkeyden että ajallisen toteutuksen mukaan. Niiden tulee olla oikeasti toteutettavissa käytettävissä olevilla varoillamme. Nyt suunniteltu investointitahti lähivuosille on liian kova resursseihimme nähden.

Velaksi eläminen ja jatkuva velkaantuminen on lopetettava. Lainaa kyllä saadaan, mutta lainoille ja niiden koroille pitää löytyä myöskin maksajat. Tampereen suunta on muutettava terveemmäksi. Tampereen on nyt otettava ote omasta niskastaan ja pantava itse taloutensa kuntoon. Muuten tulevat muut ja sanovat , mitä meidän on tehtävä.

Seuraavissa puheenvuoroissani tulen tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin budjettia ja tilanteen parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Valtuusto 16.11.2015 elinkeinoelämä
Tampereen tilanne on poikkeuksellisen huono ja vakava. Se on ollut sitä jo viidettä vuotta. Yhteisöveron tuotto on romahtanut ja on jo kiinteistöveron tuottoa pienempi. Neljä vuotta on tehty alijäämäistä tulosta ja viidettä pukkaa. Vuosikate ei riitä poistoihin saati sitten suunniteltuihin investointeihin. Näin ei voi jatkua.

Keskeiseksi korjauskohteeksi nostan elinkeinotoiminnan vauhdittamisen. Sen onnistuessa korjaantuvat myös useimmat muut puutteemme. Meidän pitää lisätä Tampereen markkinointia niin, että muutkin Suomessa ja maailmalla tietävät, miten hyvä paikka Tampere on asua ja yrittää ja miksi tänne kannattaa tulla.

Elinkeinojohtajalle on annettava tehtävän edellyttämät valtuudet ja tulosvastuu. Kaavoitus , liikennejärjestelyt, infran rakentaminen ja ylläpito on valjastettava tukemaan yritystoiminnan edellytyksiä. Viime vuosikymmeninä Tampere ei ole esimerkiksi kaavoitustoiminnallaan ainakaan edistänyt yritysten muuttamista tänne, pikemminkin päinvastoin.

Kaikki Tampereen suunnitelmat perustuvat väkiluvun voimakkaaseen kasvuun. Mitä nämä ihmiset tulevat tänne tekemään, jos meillä ei ole tarjota heille työpaikkoja? Taloutemme ei kestä sitä, että tänne muuttaa enemmän elätettäviä kuin elättäjiä.

Velaksi eläminen on saatava loppumaan. Investoinneille on asetettava vuotuinen katto, ne on rahoitettava vuosikatteesta ja kohdennettava vain varmaa tuloa tuottaviin kohteisiin. Budjetin menopuolelta on karsittava tehottomat ja päällekkäiset toiminnot. Hallintoa on kevennettävä oikeasti eikä vain johtajia laatikosta toiseen tai virkamiehiä Koppariin siirtämällä.

Palveluja voidaan kehittää, kun talouden tasapainottuminen ja muuttuminen ylijäämäiseksi antaa siihen varaa. Palvelujen taso, laatu ja saatavuus tulee saada samaksi kaupungin kaikilla alueilla. Tehostetusta palveluasumisesta ei saa tehdä rakennusliikkeiden tuki- ja vanhusten rahastusasumista.

Pormestarin mukaan Tampere on käännekohdassa ja ensi vuosi on suurten muutosten vuosi. Ennusmerkit käänteen ja muutosten suunnasta eivät ole hyviä. Nyt on viimeinen hetki tarttua yhdessä toimeen ja tehdä noista muutoksista parempaan suuntaan johtavia muutoksia.

Valtuusto 16.11.2015 lentokenttä
Ryanairin vetäytyminen Tampere-Pirkkalan lentokentältä haittaa sekä alueen asukkaita, yrityksiä että koko Pirkanmaan ja Tampereen matkailua. Se on kuitenkin vielä pientä sen rinnalla, että koko lentokentän tulevaisuus saattaa olla uhattuna sisäministeriön suunnitelmien vuoksi.

Jos nämä suunnitelmat menisivät sellaisinaan läpi, jäisi Suomeen ainoastaan yksi kansainvälinen lentokenttä, Finavian suosikki Helsinki-Vantaa. Käytännössä Tampere-Pirkkalan kentältä loppuisivat kaikki kansainväliset lennot eli myös talviset lomalennot suoraan etelään.

Jos näin kävisi, ei uuden halpalentoyhtiön saaminen kentälle enää paljon auttaisi. Nyt olisikin niin Tampereen kaupungin, kauppakamarin kuin Pirkanmaan kansanedustajienkin syytä herätä ja aktivoitua ja kysyä että mistä oikein on kyse? Eikö tämä huoli ole ennen kaikkea Tampereen intresseissä? Meidän on turha unelmoida suurista konferensseista, tapahtumista ja matkailun kehittämisestä sekä niiden tuomista tuloista, jos meillä ei ole toimivaa kansainvälistä lentokenttää.

Kakkosterminaali saatiin lopulta laajennetuksi ja remontoiduksi. Nyt se on jäämässä tyhjilleen. Missä on nyt Tampereen ja Pirkanmaan voima?

Valtuusto 16.11.2015 liikenne
Tampereen kauppakamarin mielestä Tampereen kaupungille voi antaa korkeintaan välttävän arvosanan liikennejärjestelyjen toimivuudesta kaupungin keskustassa. Olen samaa mieltä. Liikennejärjestelyt ovat sotkuiset. Tulo Tampereen keskustaan tukitaan ja estetään sekä Hämeenkadulla että sen poikkikaduilla. Ratikan vuoksi puhutaan jopa Pellavatehtaankadun sulkemisesta. Tällä menolla Tammerkosken ja rautatien välinen alue on jo nyt ja vähän kerrassaan koko Tampereesta tulee suljettu ja kielletty kaupunki. Vaikutukset ulottuvat koko keskustan alueelle. Ensiksi kuolevat kivijalkaliikkeet, kuten Puutarhakadulla on nyt käymässä, sen jälkeen lähtevät muutkin tavaratalot . Muistoksi jäävät vain punaiset ruukut ja valot sekä vihermatto.

Kauppakamaria jälleen lainatakseni kaupallisesti vetovoimainen keskusta tarvitsee niin saavutettavuudeltaan kuin läpäisykyvyltäänkin toimivan liikennejärjestelmän, joka suunnitellaan kokonaisuutena muistaen muutkin kuin keskustassa asuvat. Tampereen keskusta näivettyy kaupallisesti, jos se ei vedä ostovoimaa myös muulta kaupunkiseudulta, maakunnasta ja sen ulkopuolelta.

Tampereen kaupungin tulee viimeinkin kuunnella elinkeinoelämän ääntä , lopettaa keskustan liikennettä haittaavat kokeilut ja luoda kaupunkiin sen vetovoimaisuutta vahvistava monipuolinen, läpäisykykyinen ja kattava liikennejärjestelmä. Muuten loputkin keskustan liikkeet äänestävät jaloillaan, muuttavat naapurikuntiin ja jättävät Tampereen nuolemaan näppejään.

Valtuusto 16.11.2015 Ratina
Talousarviossa on varattu yhteensä 2 miljoonaa euroa Ratinan stadionin Mondo- pinnoitteen uusimiseen ja suojalevyjen hankintaan. Nyt 10 vuotta vanhan pinnoitteen ennenaikainen uusiminen sekä suojalevyjen hankinta ovat tulleet tarpeellisiksi pääasiassa stadionilla järjestettyjen moottoripyöräkilpailujen ja massakonserttien vaatimien rakennus- ja purkutöiden synnyttämien vaurioiden vuoksi.

Ennen valtuuston viime kokousta tein valtuustokyselyn siitä, mitä tapahtumajärjestäjien kanssa on sovittu tapahtumiin liittyvien rakennustöiden aiheuttamien vaurioiden korjaamisesta ja niiden kustannuksista. Samoin kysyin, paljonko tapahtumien järjestäjiltä on vaadittu ja saatu perityksi korvauksia näistä kustannuksista. Tähän päivään mennessä en ole saanut selvää vastausta kysymyksiini.

Pääosa budjetissa olevasta Ratinan stadionin Mondo-pinnoitteen uusimiseen ja suojalevyjen hankkimiseen varatusta 2 miljoonan kuluerästä aiheutuu yllä mainitsemistani massatapahtumista. Budjettikirjan sivun 69 mukaan näitä tapahtumia on tarkoitus järjestää jatkossakin Ratinassa. Kysynkin, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä, jotta tällaiset ylimääräiset kuluerät saadaan jatkossa perityksi tapahtumien järjestäjiltä eivätkä ne jäisi tamperelaisten veronmaksajien kustannettaviksi?

Valtuusto 16.11.2015 Tammelakeskus ym
Otan esille vielä kaksi yksityiskohtaa budjettiesityksestä.

Tammela- keskus tulee palauttaa alkuperäiseen ja hyvin toimineeseen tarkoitukseensa. Toisena yksityiskohtana edellytän, että myös infran ylläpitoon panostetaan tasapuolisesti kaupungin kaikilla alueilla, mutta erityisesti elinkeinotoiminnan kannalta tärkeillä alueilla. Esimerkiksi siltojen kuntotarkastukset on tehty; nyt pitää panostaa niiden esille tuomiin korjaustarpeisiin ennen kuin sillat romahtavat.

Varoja näihin saadaan mm luopumalla turhasta hömpästä kuten Hämeenkadun itäpään ”elävöittämis”kokeilusta, joka on johtanut lähinnä alueen näivettymiseen ja ratikan jatkovalmistelusta. Nämä molemmat yhdessä Kyttälän ikuisuusremontin kanssa tekevät Tammerkosken ja rautatien välisestä alueesta vähitellen kielletyn kaupungin. Varoja voidaan vapauttaa myös luopumalla tavara-aseman siirrosta sekä hankkeisiin yllättäen putkahtaneesta maauimalasta. On sinisilmäistä ajatella, että maauimala voitaisiin rakentaa ja ylläpitää pelkästään lipputuloilla.

Valtuusto 14.12.2015
Pykälä 258: Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen
Suomessa on kaksi kuntaa, jotka ovat ottaneet johtamisessaan käyttöön pormestarimallin, Tampere ja Pirkkala. Kokemuksia mallin toimivuudesta on kertynyt kummassakin suunnilleen samanpituiselta ajalta. Kummassa malli toimii paremmin? Se voidaan päätellä esimerkiksi vertaamalla elinkeinoelämän vilkkautta ja kasvunopeutta näissä kahdessa kunnassa. Siinä, missä Tampere junnaa paikoillaan ellei suorastaan taannu, Pirkkalassa mennään vauhdilla eteenpäin ja uusia teollisuusalueita ja yrityksiä nousee kuin sieniä sateella. On muistettava, että hyvin voiva elinkeinoelämä on kunnan talouden ja sen myötä kaiken toiminnan perusta.

Merkittävä ero Tampereen ja Pirkkalan johtamisjärjestelmässä on se, että Pirkkalassa poliittinen johtaminen ja operatiivinen johtaminen ovat selkeästi erillään. Tampereella ne ovat enemmän tai vähemmän sisäkkäin ja varsinkin poliittinen johtaminen on liian monissa käsissä. Tehdyissä selvityksissä kaupungin henkilöstö onkin arvostellut johtamisjärjestelmän sekavuutta.

Toinen merkittävä ero on siinä, että Pirkkalan poliittisessa johtamisessa kaikki valtuustoryhmät ovat mukana asioiden valmistelussa, kun taas Tampereella asiat valmistellaan ns pormestariryhmän voimin. Niistä ei meillä Tampereella kerrota mitään muille ryhmille ennen niiden tulemista päätettäväksi. Seurauksena Pirkkalan valtuustossa ensi vuoden budjetti hyväksyttiin täsmälleen pormestarin esityksen mukaisena. Täällä Tampereella taas äänestettiin ja äänestettiin ja lopulta pormestariryhmä päätyi äänestämään omiakin esityksiään vastaan.

Ei siis ole ihme, että toimintamallin uudistamisen esittelypaperissa sanat poliittinen johtaminen ja sen vahvistaminen esiintyvät ainakin kuusitoista kertaa. Siitä puhe, mistä puute. Vahvistamista ja selkeyttämistä todella tarvitaan. Mallia tässä työssä tulee ottaa järjestelmistä, jotka on jo todettu toimiviksi. Perehtyessäni tähän esittelypaperiin en lainkaan vakuuttunut siitä, että se olisi viemässä johtamista parempaan suuntaan. Huononnuksiin taas meillä ei nykytilanteessa ainakaan ole varaa.

Valtuusto 14.12.2015 esitys Toimintamallin uudistaminen
Kaikissa edellisissä puheenvuoroissani olen korostanut sitä, että toimintamallin uudistamisasia on tuotu kovin keskeneräisenä valtuuston päätettäväksi. Nyt tiedossa on lisäksi valtiovarainministeriön ilmoitus siitä, ettei suoran pormestarivaalin valmistelua jatketa. Perusteluna on se, ”ettei ehdotettuja muutoksia tulisi toteuttaa ennen kuin parhaillaan vireillä olevien valtakunnallisten uudistusten vaikutukset kuntien tehtäviin ja rooliin tulevaisuudessa ovat tiedossa.” Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että muutokset tulevat valtiovarainministeriön mukaan olemaan hyvin merkittäviä.

Tampereen kaupungilla ei myöskään ole parempaa tietoa siitä, millaiseksi kaupungin hallinto tulisi rakentaa uusien tehtävien ja roolin toteuttamiseksi. Nyt esityksenä on, että muutosprosessi käynnistetään 1.1.2016 ja se päättyy keväällä 2017. Nyt tehtäviä päätöksiä voidaan siten joutua muuttamaan moneen kertaan perusteiden muuttuessa.

Siksi esitän, että toimintamallin uudistamisessa otetaan aikalisä ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, kunnes uudistamisen perusteet eli valtakunnallisten uudistusten vaikutukset kuntien tehtäviin ja rooliin tulevaisuudessa ovat tiedossa.

Valtuusto 14.12.2015 Tehtävämäärittely
Esityslistan mukaan konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa. Mielestäni pitäisi ensin määritellä hallinnon ja toimintamallin rakenne ja sen johtamiseen liittyvien elinten sekä johtajien tehtävät. Sen jälkeen voidaan sitten etsiä kuhunkin tehtävään paras ja soveltuvin henkilö. Johtotehtävien täyttäminen ennen kyseessä olevien johtajien tehtävien määrittelyä ei tunnu hyvältä.

Valtuuston kesäkuussa 2015 päättämän linjauksen mukaan pormestarin tehtävistä, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien määristä ja rooleista sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä pitäisi päättää vuoden 2015 loppuun mennessä. Nyt esityslistassa esitetään, että pormestarin roolia sekä strategisena että operatiivisena johtajana tarkennetaan, apulaispormestarien tehtävät tarkennetaan ja lakkautettavien johtokuntien tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille vuonna 2016 valmisteltavassa hallinto-ohjesäännössä määriteltävällä tavalla.

Tässä ollaan nyt myymässä asiaa valtuustolle keskeneräisenä ja vähän kuin sikaa säkissä. Meidän pitäisi päättää asioita tietämättä, mitä ne käytännössä tulevat olemaan ja merkitsemään. Tässäkin kohdassa olisi ollut parempi valmistella asia loppuun asti ja yhteistyössä kaikkien valtuustoryhmien kanssa ennen päätösten tekemistä. Vai onko tarkoitus pitää ylimääräinen valtuuston kokous ennen vuoden 2015 päättymistä ja valmistella asiat päätöskuntoon joulujen välipäivinä?


Valtuusto 14.12.2015 tiltu ja kh
Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen, tilaaja-tuottajamallista luopuminen ja tulevat palvelualueet

Sisäisestä tilaaja-tuottajamallista ollaan onneksi luopumassa. Se on hyvä asia, sillä malli on kaksinkertaistanut työn, henkilöstön ja kustannusten määrän. Miten pitkälle tiltun tilalle tulevaa johtamismallia on mietitty ja arvioitu siihen liittyviä kustannuksia? On luonnollista odottaa, että mallista luopuminen johtaa merkittäviin säästöihin kaupungin sisäisessä toiminnassa. Siksi asettaisin valmistelutyölle suoranaisen säästötavoitteen toimintojen joustavoittamisen ja byrokratian purkamisen ohella.

Uuden konsernihallintorakenteen pitäisi olla voimassa 1.1.2016 alkaen. Toistaiseksi on vain perustettu koppari, johon siirrettiin 207 henkilöä pohjalla olleen 34 henkilön lisäksi. Onko tämä se ajateltu uudistus ja onko se riittävä?

Nyt ajatellussa toimintamallissa kaupunginhallituksen ja sen jaostojen rooli ja merkitys korostuvat entisestään, kun palvelualueiden strategisen tason tehtävät ja henkilöstöpoliittiset linjaukset määritellään kaupunginhallituksessa. Tämä ei saa johtaa valtuuston roolin ja merkityksen vähenemiseen eikä siihen, että niin sanotussa oppositiossa olevat ryhmät ajautuvat entistä enemmän päätöksenteon ulkopuolelle.

Tampereen kaupungin esitetyn toimintamallin perustana ovat kolme palvelualuetta: Hyvinvoinnin, Elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä Kaupunkiympäristön palvelualueet. Kaupungin nykyisen toimintamallin ydinprosessit on esityksessä jaettu palvelualueiden kesken. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle on sijoitettu elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikan lisäksi toisen asteen koulutus ja korkeakouluyhteistyö, maa- ja asuntopolitiikka sekä muita pienempiä ydinprosesseja. Minusta elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikka ovat kaupungin menestymisen kannalta niin tärkeitä, että ne tarvitsevat oman palvelualueen. Palvelualueiden kokoa ja tehtäväjakoa tulisi siksi vielä harkita huolellisesti ennen päätöksentekoa.