KV 20.3.2017 pykälä 77 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

Tilinpäätösennusteen positiivisista asioista ehkä päällimmäisin on se, että nettomenojen kasvu pysyi hallinnassa ja oli 1,9 %, kun se edellisvuonna oli 3 %. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa. Se riitti kattamaan 80 % suunnitelman mukaisista poistoista.

Verorahoitus kasvoi, mutta odotettua vähemmän, 2,4 %. Kasvua söi erityisesti yhteisöverojentuoton lasku 19,3 prosentilla. Sitä saatiin paikatuksi kiinteistöveron tuotolla.Valtionosuuksissa oli kasvua 6,3 % vuoteen 2015 verrattuna.

Konsernijohdon mukaan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 toteutuu lähes talousarvion mukaisena. Talousarvio vain oli jo valmiiksi alijäämäinen.

Vuoden 2016 tilinpäätösennuste on 21,3 miljoonaa alijäämäinen. Vuosi 2016 on jo kuudes peräkkäinen miinusmerkkinen vuosi. Pormestariohjelman mukaan vuoden 2015 piti olla jo positiivinen tulokseltaan ja vuoden 2016 selvästi ylijäämäinen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Maamme suurista kaupungeista Tampere on eniten alijäämäinen.

Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa. Niiden tulorahoitusprosenttioli 33,7 %. Investointeja on siten jouduttu kattamaan kassavaroilla ja lainoilla. Lainamäärä kasvoikin vuonna 2016 90 miljoonaa euroa ja on nyt 488 miljoonaa euroa. Asukasta kohti lainaa on 2140 euroa.

Lisäksi tulevat vielä konsernivastuut. Ne ovat tällä hetkellä noin 8500 euroa/asukas. Suunniteltujen suurinvestointien myötä kokonaisvastuut kasvavat nopeasti noin 12000 euroon asukasta kohti. Kassavarojen riittävyys on tällä hetkellä 22 päivää, kun se pari vuotta sitten oli vielä 51 päivää.

Mistä tämä talouden rakenteellinen epätasapaino johtuu? Tampereen asukasluku kasvoi vuonna 2016 3055 hengellä. Tässä ryhmässä on kuitenkin työssä käyviä selvästi vähemmän kuin hyvä huoltosuhde edellyttäisi. Palvelutarpeet kasvavat, mutta niiden rahoitus ei. Korkea työttömyysaste on toinen haasteemme. Se oli vuonna 2016 18,3 % ja nuorisotyöttömyysaste jopa 25 %. Työttömien joukosta 40 % oli vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä. Positiivisena on pidettävä sitä, että Tampere valittiin työllisyyden hoidon kuntakokeiluun ja Tampere otti haasteen vastaan.

Investointivauhtimme on ollut tulorahoitukseen nähden liian kova. Olemme lisäksi investoineet kohteisiin, jotka eivät luo riittävästi pysyviä uusia työpaikkoja. Olemme unohtaneet panostuksen yritysten, erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiin. Seuraukset näkyvät yhteisöveron tuottojen jyrkkänä laskuna.

On hyvä tunnustaa tosiasiat, kun annamme askelmerkkejä uudelle valtuustolle. Tällä tiellä emme voi jatkaa. Investointeja on kohdennettava pysyviä uusia työpaikkoja luoviin kohteisiin. Suuret investointihankkeet on priorisoitava ja aikataulutettava niin, että ne voidaan toteuttaa nykyistä paljon suuremmalla tulorahoitusosuudella. Tarvitsemme myös toimintatapojen ja organisaatiorakenteen edelleen kehittämistä.

Kaupunginvaltuusto 20.2.2017
Pykälä 38: Asemakaava nro 8604 Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, Uusi asemakaava ja asemakaavan muutos

Asemakaavan selostustekstissä sivulla 52 arvioidaan kaavan vaikutusta liikenteeseen ja pysäköintiin. Tekstissä todetaan sanatarkasti näin: ”Hervannan valtaväylän bussiliikenne tulee raitiotien toteutumisen myötä vähenemään nykyisestä, eivätkä nykyistä harvemmat bussivuorot todennäköisesti pysähdy kaava-alueen kohdalla yö- ja poikkeusliikennettä lukuun ottamatta”. Bussiliikenteen väheneminen tarkoittaa nykyisten päälinjojen 3 ja 4 poistumista.

Lukonmäen-Finninmäen ja Hallilan sekä Muotialan ja Turtolan asukkaille raitiotien toteutuminen ja siihen sisältyvät suunnitelmat merkitsevät selvää huononnusta joukkoliikennepalveluihin. Raitiotien Hallilan pysäkki sijaitsee asumattomalla metsäalueella satoja metrejä kauempana nykyisiin bussipysäkkeihin verrattuna.

Matkaa raitiotiepysäkille tulee Lukonmäen kaakkoisosista uusine kalliine alikulkuineen ja reittimutkineen reilusti yli puoli kilometriä. Turtolan ja Muotialan kohdalla matka raitiotiepysäkille tulee myös olemaan olennaisesti pitempi nykyisiin bussipysäkkeihin verrattuna.

Lukonmäen Ikämiestenkadulta on kulku korvaavaksi bussiliikennereitiksi esitetyn Turtolankadun bussipysäkeille suunniteltu tapahtuvaksi pitkin Ikämiestenkadulta lähtevää luontopolkua. Polulla on jyrkkiä korkeuseroja, sillä ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa ja se kulkee koko matkan synkässä epätasaisessa metsämaastossa. Se ei ole sopiva joukkoliikenteen yhteysväyläksi.

Asemakaavaselostuksen teksti osoittaa, että asemakaava ja sen kaava-alueen joukkoliikennepalvelut on kytketty toisiinsa. Tämän ja edellä esittämieni joukkoliikennepalvelujen huononnusten vuoksi esitän asemakaavaa koskevaan päätökseen seuraavan ponnen:

PONSI
Valtuusto edellyttää, että joukkoliikennepalveluiden taso ja saatavuus Hallilan, Lukonmäen-Finninmäen, Korkinmäen, Turtolan ja Muotialan alueilla eivät heikkene vuoden 2017 tasosta raitiotien valmistumisen ja siihen liittyvien bussiliikenteen järjestelyjen vuoksi.