Valtuustopuheenvuorot 2016 | Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

Valtuustopuheenvuorot 1.1. -31.12.2016

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

Tampereen kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuuston kokous 18.1.2016
Pykälä 2: Tampereen kaupungin lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja
sote-uudistuksen askelmerkeiksi

Toivon Tampereen kaupungilta myötämielistä lausuntoa. Ei -sanat ja kielteiset kannanotot tulee jättää pois. Olen yllättynyt siitä, että valtakunnan hallituspuoluetta edustava Tampereen kaupungin johto näkee hallituksen työn ja sen esittämät uudistukset näin negatiivisessa valossa.

Sote- uudistusta on valtakunnassa yritetty saada aikaan jo 15 vuotta ilman tulosta, viimeksi kokoomusvetoisen hallituksen johdolla. Nyt, kun tämä vuosisadan uudistus on lopulta saatu käyntiin, ei sitä pidä pyrkiä kaatamaan vaan edistämään yhdessä ja kaikin voimin. Me jokainen tiedämme, että uudistus on välttämätön ja se on tehtävä pikaisesti Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Me tiedämme myös, että mikään kunta ei yksin pysty hoitamaan asiaa.

Tampere haluaa yhdessä Turun, Oulun ja Helsingin kanssa suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille erityisasemaa sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Toisin sanoen tavoitteena on poimia itsekkäästi rusinat pullasta. Suomen hyvinvoinnin perustan eli elintarvikeomavaraisuuden, luonnonvarojen sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen kannalta on kuitenkin elintärkeää pitää koko Suomi elinvoimaisena. Ei Suomea pidetä pystyssä suurten kaupunkien metsien, peltojen ja mineraalivarojen turvin.

On maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että uudistuksen jälkeen Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhdessä. Palveluiden tarvitsijat, asiakkaat eli ihmiset voivat valita sen oven, jonka takaa kaikki tarvittava löytyy. Nyt vain lääkärit voivat valita, minkä ovien kautta he palveluitaan tarjoavat.

Uudistus merkitsee myös sitä, että yksityisenkin puolen tulee avata kustannusrakenteensa läpinäkyväksi. Sairaalakiinteistöissä meillä on jo nyt neliöitä tarpeeseen nähden liikaa. Sote-uudistuksen pelossa on viime aikoina käynnistetty tai otettu suunniteltavaksi 3,7 miljardin arvosta uusia investointeja. Se on liikaa rasitusta veronmaksajille ja kansalaisille ja vaikeuttaa uudistuksen läpi viemistä ilman kokonaisveroasteen nostamista.

Pykälä N:o 261: Takausprovision periminen kaupungin myöntämissä takauksissa
Takausprovision perimispäätös koskee pääasiassa Tampereen kaupungin konserniyhteisöjä. Mukana on kuitenkin myös Tredu-Kiinteistöt Oy, josta Tampereen kaupunki omistaa vain 66,46 % ja muina omistajina ovat Tampereen ympäryskunnat. Tältä osin päätösesityksessä todetaan, että takausprovision periminen Tredu-Kiinteistöt Oy:ltä edellyttää osakassopimuksen muuttamista.

Osakassopimuksessa taas todetaan, että sitä voidaan muuttaa vain kirjallisesti ja siten, että sopijapuolet ovat muutokset allekirjoituksillaan hyväksyneet. Onko Tredu-Kiinteistöt Oy:n muiden osakkaiden kanta takausprovision perimiseen selvitetty? Mitä sitten tapahtuu, jos muut osakkaat eivät hyväksy Tampereen yksipuolista perimispäätöstä?

Mukana konserniyhteisöissä, joita takausprovision periminen tulisi koskemaan, on myös säätiöitä. Vaikuttaako 1.6.2015 voimaan tullut uusi säätiölaki takausprovision perimismahdollisuuksiin ja miten?

Kaupunginvaltuusto 15.2.2016
Pykälä 27: VASTAANOTTOKESKUKSEN PERUSTAMINEN TAMPEREELLE
Kaupin sairaala on hoitoyksikkönä tulossa tiensä päähän. Sairaalassa vielä olevat asiakkaat tultaneen siirtämään tehostetun palvelurahastuksen, anteeksi, tehostetun palveluasumisen piiriin. Toivottavasti siirto ei aiheuta heille ongelmia. Sinällään Kaupin sairaala sopinee vastaanottokeskukseksi kohtuullisen hyvin.

Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat pääasiassa nuoria miehiä. Heillä on oman kulttuurinsa mukainen käsitys esimerkiksi naisen asemasta. Kulttuuripohjaisia asenteita on vaikea muuttaa nopealla aikataululla.

Vastaanottokeskuksen myötä Kaupin alueen luonne tulee muuttumaan. Sekä Kaupin sairaalan että lähellä sijaitsevan Koukkuniemen alueella on runsaasti naisvaltaisia työpaikkoja, joissa työtä tehdään kolmessa vuorossa. Lisäksi metsävaltainen Kaupin alue on vilkkaassa käytössä ulkoilu- ja kuntoilualueena.

Olen huolissani Kaupin alueen turvallisuuden muuttumisesta vastaanottokeskuksen perustamisen myötä. Kysynkin, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä Kaupin alueen säilyttämiseksi turvallisena ja viihtyisänä työssäkäynti- ja virkistysalueena vastaanottokeskuksen ollessa täysimittaisessa käytössä?

Kaupunginvaltuusto 15.2.2016
Pykälä 33: TUOMIOKIRKONKADUN MUUTTAMINEN KÄVELYPAINOTTEISEKSI KADUKSI VÄLILLÄ VERKATEHTAANKATU-SUVANTOKATU
Yleisellä tasolla en saata ymmärtää sitä vimmaa, jolla Kyttälän kaupunginosaa eli Tammerkosken ja rautatien välistä aluetta ollaan muuttamassa liikenteellisesti suljetuksi eli kielletyksi kaupungiksi. Kyttälä on jo muutenkin ollut vuosikausia asukkaita ja liikeyrityksiä haittaavan ja miljoonia maksaneen myllerryksen kourissa ja sama tahti näyttää jatkuvan hamaan tulevaisuuteen. Sääliksi käy Kyttälän asukkaita ja liikeyrityksiä.

Elävässä kaupungissa pitää olla yrityksiä ja niiden asiakkaita. Kävelymatkan sisällä asuva väestöpohja ei riitä pitämään Kyttälän liikkeitä hengissä. Ei esimerkiksi lapsiperheiden ruokakasseja voi kovin pitkiä matkoja kantaa bussi- tai ratikkapysäkille tai viedä niitä kotiinsa pyöränsarvessa, kun tarakalla istuu jo se lapsi.

Näillä muutoksilla ajetaan loppukin liike-elämä ja lapsiperheet ulos kaupungin keskustasta, jopa naapurikuntiin saakka. Tilalle saadaan kaljakuppiloita ja levotonta menoa öiseen aikaan. Sekö on sitä paljon puhuttua elävää Tamperetta? Ei ihme, että Tampereen kauppakamarikin antaa Tampereen kaupungille korkeintaan välttävän arvosanan liikennejärjestelyjen toimivuudesta kaupungin keskustassa.

Tampereen kaupungin tulee viimeinkin kuulla elinkeinoelämän ääntä ja lopettaa puuhastelu keskustan liikennettä haittaavien kokeilujen ja katujärjestelyjen parissa. Tampereella puhutaan aina kaupungin vetovoimaisuudesta. Vetovoimaisuuden edellytyksenä on monipuolinen, läpäisykykyinen ja kattava liikennejärjestelmä. Kyttälästä se on jo kaupungin omilla toimilla hävitetty. Kadut ovat kulkemista eivätkä sulkemista varten.

Kaupunginvaltuusto 14.3.2016 pykälä 48: Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2015
Ennustettu vuoden 2015 tilinpäätös on 38, 4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tampereen kaupungin tilinpäätökset ovat olleet jo viisi vuotta miinuksella. Tähän alkaa valitettavasti jo tottua.

Alijäämää puolustellaan satunnaisilla ja kertaluonteisilla erillä. Suurimpia kertaluonteisia eriä on nyt Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjaus. Tavase –seikkailu on samanlainen kuin se kuuluisa neljän miljardin ilman osto Saksasta. Pisaraakaan vettä ei Tavasesta tullut ja eurot menivät sananmukaisesti Kankkulan kaivoon. Jo vuosia sitten tein valtuustokyselyjä ja -aloitteita Tavasesta luopumiseksi ennen suurempaa rahanmenoa. Sama oli kuin olisin tuuleen huutanut.

Esityslistan mukaan toimintakatteen eli nettomenojen kasvu on 33,1 milj. euroa eli 3%. Edellisvuonna vastaava kasvu oli 0,5 %. Mihin on kadonnut hallintoalojen johtajien vastuu budjetin ja vuosisuunnitelmien pitämisestä? Henkilöstö on kantanut vastuuta mm pitämällä palkattomia vapaita. Kiitokset siitä.

Investoinnit ja rakentaminen ovat sinällään hyviä asioita ja kaupungin elämän merkki. Nykyisessä tilanteessa investointeja pitää kyetä priorisoimaan. Tunnelin ja raitiotien suunnittelun lisäksi käynnissä tai suunnitteilla ovat Kansi- ja Areenahanke, matkakeskus, ratapihan siirto, keskusjätevedenpuhdistamo, Eteläpuisto jne. Kun useimmissa toteutetuissa investoinneissa kustannukset ovat lisäksi nousseet ns Tampereen kertoimen (välillä 2-3) mukaan, eivät kaupungin rahkeet millään riitä kaikkien hankkeiden toteuttamiseen suunniteltujen aikataulujen mukaan.

Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu vain 30 %. Lainakanta on vielä siedettävä, mutta sähkölaitoksesta saadut rahat on jo syöty. Kaupungin kassavarojen riittävyys on vuoden aikana pudonnut 51 päivästä alle puoleen eli 21 päivään. Vuoden kuluttua kassan pohja paistaa tällä menolla.

Konsernijohdon mukaan kaupungin talous on siirtymässä rakenteelliseen epätasapainoon. Minusta se on ollut rakenteellisessa epätasapainossa jo yli neljä vuotta. Ehkä sitä ei läheltä näe, mutta kauempaa kyllä. Vuosikate 63,3 miljoonaa kattoi suunnitelmapoistoista vain 65 %. Kiinteistövero on jo suurempi kuin yhteisövero. Vuoden 2016 budjettikin on alijäämäinen. Mitä muuta tämä on kuin rakenteellista epätasapainoa? Talouden tasapainottamistoimia on konsernijohdon mukaan jatkettava. Mitä sillä sektorilla on tehty? Ei mitään, vaikka puhuttu on paljon.

Kaupunginvaltuusto 14.3.2016 pykälä 48: Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2015. Strategiakortit

Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen
Talousarviossa asetettiin 35 kaupunkistrategiaa toteuttavaa toiminnallista tavoitetta konsernihallinnolle ja ydinprosesseille. Näistä tavoitteista vain kolmannes eli 12 toteutui, 11 toteutui vain osittain ja 12 ei toteutunut. Suurimmat poikkeamat syntyivät taloustavoitteisiin. Saavuttamatta jäivät investointien tulorahoituksen kasvun ja nettomenojen kasvun rajoittamisen tavoitteet, samoin lento- ja joukkoliikenteen matkustajamäärien ja pyöräilyn lisääminen sekä omakotitonttien luovutus vain muutamia mainitakseni.

Kokonaisuutena kaupungin talous ei ole kenenkään hanskassa. Yli 20 miljoonaa alijäämäinen talousarvio vuodelle 2016 edellyttää talouden voimakkaita tehostamistoimenpiteitä jo kuluvana vuonna ja niiden valmistelu on aloitettava välittömästi.

Tampereen tunnuslauseena tuntuu olevan; Suosi suomalaista, osta ulkomaista. Valoviikkojen uudet valokuviot tulivat, menivät korjattaviksi, tulivat ja menivät taas korjattaviksi Itävaltaan. Valoviikot pidettiin valtaosaltaan ilman valokuvioita, onneksi viikot jäivät. Kustannusten peittämiseksi sammutettiin Teiskosta katuvalot.

Edelliset valokuviot kestivät 50 vuotta ja olisivat kestäneet vieläkin. Suomessa on alumiininkin hitsauksen osaamista ja alan korkeimpia oppituoleja. Valokuviot olisi hyvin voitu tehdä kotimaassa, jopa täällä Tampereella.

Tammervoiman hyötyjätevoimalaan ostettiin saksalainen laitos suomalaisen potentiaalisen vientituotteen asemesta. Sähköbussit ostettiin Puolasta, vaikka kotimainen tuote on kelvannut Helsinkiin ja ulkomaille asti. Aamulehdessä oli sunnuntaina 13.3. seitsemän sivun ihannoiva juttu Norjan Bergenin ratikasta. Ero Tampereen ja Bergenin välillä on siinä, että norjalaisilla on rahaa, mutta Tampere on p.a.

Suoranaisena sekoiluna on pidettävä mm kaupungin pääväylän Hämeenkadun itäpään katkaisua. Joukkoliikenteen käyttäjien määrä suhteessa kasvaneeseen asukasmäärään on silti vähentynyt. Samoin pyöräilijöiden määrä on vähentynyt, vaikka pyöräteitä on rakennettu suhteettoman paljon verrattuna käyttäjämäärään. Tammelakeskus oli tamperelaisen senioritoiminnan sydän ennen siirtämistään Pohjolankadulle. Tavara –aseman siirto kaikkine siihen liittyvine kuvioineen kuuluu samaan sekoilujen sarjaan.

Ovatko edellä esitetyt esimerkit tamperelaisesta toiminnasta oikeasti Tampereen ja Suomen taloutta parantavia?

Kaupunginvaltuusto 14.3.2016 pykälä 49: Näköaloja 2016 - Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen raportti
Strategian iskulause on: Yhteinen Tampere- näköalojen kaupunki. Sen toteuttamiseksi meillä on ollut hyvät perinteiset lähtökohdat ja edellytykset; keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet, korkea koulutuksen ja osaamisen taso ja niin edelleen.

Olemmeko osanneet käyttää näitä hyväksemme vai olemmeko tuhlaamassa tätä perintöämme? Meillä tehdään tai ainakin ollaan tekevinään paljon, mutta askartelemmeko oikeiden asioiden parissa?

Elinkeinoelämän suhteen meidän tulee katsoa peiliin. Tampere on passiivisuudellaan torjunut pienyritysten sijoittumista kaupunkiin. Niinpä ne ovat menneet naapurikuntiin samoin kuin lapsiperheetkin. Tämä on ihan itse aiheutettua.

Nykyiset liikennejärjestelyt eivät mitenkään suosi kaupungin kehittymistä. Pääkadun katkaisu antaa hyvän kuvan nykypäivän tamperelaisesta ajattelusta. Pirkkalan lentokentän ajanmukaiseksi remontoitu toinen terminaali jouduttiin sulkemaan heti sen valmistuttua. Matkustajamäärät ovat romahtaneet viiden vuoden aikana. Liikenneyhteyksien huononeminen ja ulkomaisen matkustajavirran väheneminen vaikuttaa myös konferenssien saamiseen Tampereelle.

Talous sakkaa pahasti jo viidettä vuotta eikä kulumassa oleva kuudeskaan näytä yhtään paremmalta. Tulojen ja menojen välinen epäsuhde on liian suuri, eikä kaupunginvaltuuston strategiassa asettamia taloustavoitteita tulla tällä valtuusto- ja pormestarikaudella saavuttamaan.

Ymmärrän hyvin talouspuolen tuskan. Työttömyys on jo lähes 19 prosenttia eikä parannusta näy. Onko Tampereella enää lainkaan tahtoa oman taloutensa parantamiseksi vai onko kädet jo nostettu kokonaan pystyyn?

Valtuusto 16.5.2016 pykälä 83: Arviointikertomus
Aluksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa perusteellisesta arviointikertomuksesta ja siinä esitetyistä parannusehdotuksista. Vuoden 2014 osalta tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2015 raportissaan, että lähes kaikki havainnot ovat johtaneet toimenpiteisiin. Toivottavasti tämä suotuisa kehitys jatkuu.

Lautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumista. Vuositavoitteita oli asetettu 35, joista toteutui kokonaan vain 60 %. Tavoitteita oli viime vuotta vähemmän, mutta ne toteutuivat silti edellisvuotta heikommin. Toisaalta kynnys sille, että jokin tavoite raportoitiin toteutuneeksi, oli aikaisempaa korkeammalla.

Positiivista oli henkilöstön oman työn ja sisäisen toiminnan kehittäminen. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen Vesi saavuttivat kaikki asetetut vuositavoitteet. Yhtiöistä Tampereen Sähkölaitos Oy saavutti kaikki sille asetetut viisi vuositavoitetta. Muut yhtiöt onnistuivat tavoitteiden saavuttamisessa vaihtelevammin.

Tampereen kaupungin talous ei ole tasapainossa tilikauden tuloksen ja rahoituksen näkökulmasta. Neljästä suurimmasta kaupungista vain Tampere tekee alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lainamäärä on vielä maltillinen, mutta sähkölaitoksen lainanmaksusta saadut rahat on jo syöty. Edellisten vuosien ylijäämiä Tampereella on vielä noin 541 miljoonaa euroa, mutta ne eurot hupenevat vauhdilla. Kaupungin kassavarojen riittävyys on vuoden aikana pudonnut 51 päivästä alle puoleen eli 21 päivään. Vuoden kuluttua kassan pohja paistaa tällä menolla.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia on välttämätöntä tehdä jatkossakin, jotta kaupungin talous saadaan tasapainotetuksi ja jotta kaupunki selviää tulevien hankkeiden rahoituksesta. Täytyy muistaa, että investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu vain 30 %, kun se edellisvuonna oli vielä 42 %. Palveluja ja niiden saatavuutta pitää myös kehittää tasapuolisesti koko kaupungin alueella.

Ehkä sitä ei läheltä näe, mutta kauempaa kyllä. Kaupungin talouden perälauta vuotaa. Onko kuormassa 2040 –luvulla tällä menolla enää mitään jäljellä?

KV 16.5.2016 pykälä 83 Arviointikertomus Tilakeskus
Tilakeskus toimii kaupungin liikelaitoksena. Toiminnan tuloilla pitäisi pystyä kattamaan toiminnan menot. Nyt Tilakeskuksen taseessa on voittovaroja noin 250 miljoonaa, koska Tilakeskuksen investoinnit eivät vaikuta sen rahoitukseen tai palvelujen hinnoitteluun. Investoinneista syntyvät velat jäävät kaupungille. Tiloista perittävä pääomavuokra on valtakunnan korkeimpia. Tiloja on keskimäärin 7, 1 m2 asukasta kohden, kun valtakunnallisena tavoitteena on noin 4 m2/asukas. Näitä pääomia tulisi pystyä vapauttamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Tilakeskusta tuntuu vaivaavan myös sisäisen kontrollin puute. Yhdyskuntalautakunnassa on jo pitkään ollut perinteenä, että palveluita tilattaessa tarkistetaan toimittajan toimien lainmukaisuus ja edellytykset tehtävästä selviytymiseen. Tilakeskuksessa näin ei ilmeisesti ole. Viimeisimpänä esimerkkinä on Härmälän Perkiönkadun rivitalojen purku. Tehtävään valitun toteuttajan taustassa on vaikka mitä epäselvyyksiä ja nyt työ on vielä vaarassa jäädä kesken. Tilakeskus kohauttaa olkapäitään ja toteaa joutuvansa ilmeisesti viemään työn loppuun omana työnään.

KV 16.5.2016 pykälä 83 Arviointikertomus Tredu
Tredun osalta tarkastuslautakunta toteaa, että koulutukseen kiinnittymistä edistäviä palveluita ja palvelun tarjoajia on paljon, mutta mikään taho ei koordinoi kokonaisuutta. Kone- ja metallialan työllisyysnäkymät Tampereella ovat hyvät, mutta alaa opiskelevien määrä on pudonnut 41 % vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Taustalla ovat ilmeisesti ainakin osittain vuonna 2014 toteutetut konelukion hakumenettelyn ja yhteisvalinnan muutokset ja niiden yhteydessä nuorten keskuudessa syntyneet väärinkäsitykset. Niitä Tredu ei ole kyennyt oikaisemaan , koska markkinoinnissa on keskitytty yleismarkkinointiin eikä kone- ja metallialaan kohdennettua markkinointia ja tiedotusta ole ollut. Seurauksena Tampereelle elintärkeää kone- ja metalliteollisuutta on uhkaamassa työvoimapula.

Valtuustopuheenvuorot 13.6.2016 (kolme erillistä)
Pykälä 94: Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus
Kustannusarvioiden ylittyminen pilaantuneiden maa-ainesten vuoksi
Tampereella on viime vuosina otettu vanhoja teollisuusalueita asuntorakentamisen käyttöön. Tällöin on lähes poikkeuksetta törmätty pilaantuneen maan aiheuttamiin ongelmiin. Pilaantunutta maata on mm. Härmälänrannassa ja Santalahdessa jouduttu poistamaan ja käsittelemään enemmän kuin mihin on varauduttu ja hankkeiden kustannusarviot ovat ylittyneet. Hiedanrantaan on tulossa seuraava asuntoalue, joka rakennetaan osittain entiselle teollisuusalueelle. Onko kaupunki varautunut ja missä laajuudessa tällä alueella pilaantuneiden maan aiheuttamiin kustannuksiin?
Rivitalojen purku Perkiönkadulla
Härmälässä Perkiönkadulla on vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen ja kaupungin lunastamien rivitalojen purkutyö jäänyt kesken eikä työn loppuunsaattamisesta ole tietoa asiaan liittyvien sopimusepäselvyyksien vuoksi. Asukkaita huolestuttavat keskeneräisen työmaan aiheuttamat ympäristö- ja turvallisuusriskit. Vastaavien tilanteiden välttämiseksi kaupungin tulee jatkossa vaatia hankkeita kilpailutettaessa ja työhön liittyviä sopimuksia tehtäessä työn suorittajalta vakuudet, joiden turvin työ voidaan saattaa loppuun kaikissa tilanteissa. Tällaisten vakuuksien vaatiminen ja asettaminen ei mielestäni ole ongelma taloudellisesti terveelle ja laillisesti toimivalle yritykselle. Huijarien ja onnenonkijoiden tarjouksia me emme tarvitsekaan.
Talouden tasapainottaminen
Pormestariohjelman mukaan Tampereen talouden pitäisi olla tasapainossa vuonna 2016 ja päätyä voitollisiin tilinpäätöksiin vuodesta 2017 eteenpäin. Nyt vuoden 2016 tulosennuste osoittaa 40 miljoonan alijäämää. Samanaikaisesti Tampere on valmistautumassa historiansa suurimpiin investointeihin. Miten talous aiotaan tasapainottaa ja investoinnit toteuttaa aiheuttamatta kohtuutonta velkataakkaa tuleville sukupolville?

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.8.2016, pykälä 122
Kissanmaa, asemakaavan tarkistaminen, ympäristön säilyttäminen. Kaava Nro 8186
Tarkasteltavan alueen rakennuskanta on rakennettu 1940 –luvun lopun ja 1960 –luvun alun välisenä aikana eli rakennusten ikä on välillä 65-75 vuotta. Ymmärrän sen, että alueen 1950 –luvun henki halutaan säilyttää. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, ettei laskennallisen käyttöikänsä ylittäneitä rakennuksia saa modernisoida ja uudistaa muuten kuin vaipan sisäpuolelta nykyajan vaatimuksia vastaaviksi tavalla, joka säilyttää alueen alkuperäisen luonteen. Rakennuksia ja niiden piha-alueita ei pidä museoida, vaan niitä tulee voida asianmukaisesti kunnostaa ja ylläpitää.

Kaava-alueen asukkaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ympärillä olevien tai kaupungin muiden alueiden asukkaisiin nähden. Esim Pispalassa, jota on pidetty kaupungin tärkeimpänä suojelukohteena, on viime vuosina saanut purkaa monia vanhoja rakennuksia ja rakentaa tilalle varsinaisia ökytaloja. Siksi pidän Kalevi Lammin muistutusta Kissanmaan asemakaavan tarkistamista vastaan hyvin aiheellisena. Kalevi Lammi on toiminut yhdyskuntasektorin virkaatekevänä apulaispormestarina ja rakennustarkastajana. Alan diplomi-insinöörikoulutuksen lisäksi hänellä on runsaasti kokemusta sekä yliopistotason opettajana toimimisesta että käytännön tehtävistä.

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.8.2016, pykälä 123
Asemakaava nro 8534, Lahdesjärvi, eteläosan työpaikka-alue
On hyvä, että Tampereella panostetaan myös työpaikka-alueiden kaavoitukseen ja rakentamiseen. Viime aikoina on mieluumminkin kaavoitettu entisiä työpaikka-alueita asuntoalueiksi. Osin tämän seurauksena kaupungin talous on kehittynyt tunnettuun suuntaan.

Lahdesjärven alueen rakentaminen on kuitenkin aiheuttanut ongelmia läheisen Palokallion omakotialueen asukkaille. Alueen kallioisen maaperän vaatimat louhintatyöt mm. Ikean tontin ja Särkijärven eritasoliittymän rakentamisessa ovat vaurioittaneet omakotialueen rakennuksia. Koska nyt kaavoitettava työpaikka-alue on sijainniltaan hyvin lähellä Palokallion omakotialuetta, on uusien ongelmien estämiseen tartuttava kokonaan toisenlaisella otteella.

Asemakaavaluonnosta vastaan tehdyt muistutukset ja valtuuston päätökseen ehdotetut ponnet ovat sinänsä kannatettavia. Aikaisempien kokemusten perusteella niitä on kuitenkin terävöitettävä.

Kaupungin on otettava kokonaisvastuu louhintatöiden suunnittelusta ja toteutuksesta niin, että uusilta vaurioilta Palokalliolla vältytään. Alueen louhinta ja sen valvonta on toteutettava kerralla yhtenä kokonaisuutena eikä tonttikohtaisesti eri toimijoille ripoteltuna.

Riskikartoitus on tehtävä koko Palokallion alueelle ja yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kohonneen riskin alueilla olevat rakennukset on ennakkotarkastettava ja varustettava riittävällä määrällä heilahdusnopeusantureita louhinnan vaikutusten todentamiseksi. Ikean tontin ja Särkijärven eritasoliittymän louhinnan yhteydessä asetetut ja liian korkeiksi todetut heilahdusnopeuksien raja-arvot on alennettava turvalliselle tasolle.

Lopuksi huomauttaisin, että mikäli näiden asioiden halutaan oikeasti toteutuvan, ne on syytä kirjata pöytäkirjaan valtuuston päätöksinä eikä toivomus- tai muina ponsina. Ponnet osoittavat vain, että asiasta ollaan näennäisesti eri mieltä, mutta ponsissa esitettyjen asioiden ei kuitenkaan haluta oikeasti toteutuvan.

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.8.2016, pykälä n:o 126
Leena Rauhalan aloite rintamaveteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien palveluiden kehittämiseksi
Kuntoutuksessa on tärkeää huomioida myös kuntoutuksen sosiaalinen aspekti.

Fyysisen kuntoutuksen lisäksi tulee tarjoa sosiaalista kanssakäymistä, joka osaltaan ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee yksinäisyyttä.

Yksinäiset vanhukset jäävät kotiin, elinpiiri kapenee, jonka myötä toimintakyky laskee ja sosiaaliset suhteet katoavat.

Huomioitava on se, että kaikki, joilla on oikeus kuntoutukseen ja palveluihin, olisivat niistä tietoisia ja saisivat omia tarpeitaan vastaavaa kuntoutusta. Ei kaikille samanlaista.

Myös omaishoitajien jaksamisesta ja virkistyksestä on huolehdittava. Vertaistuen saaminen ja kokemuksien jakaminen samassa tilanteessa olevien kanssa on heille tärkeää.

KV 12.9.2016 § 142 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Tampereella
Kunnan on 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain 5 §:n mukaan laadittava suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Samoin myös omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Tampereen kaupungin suunnitelman mukaan vanhusten hoitomuodoissa kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen prosenttiosuudet kasvavat voimakkaasti muiden hoitomuotojen supistuessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhusten hoidossa yhä suurempi osuus toiminnallisesta ja taloudellisesta vastuusta siirretään vanhusten omaisten, omaishoitajien ja vanhusten itsensä kannettavaksi.

Kysynkin, onko suunnitelmassa otettu mitenkään huomioon se tuki, jonka vanhukset ja heidän hoidostaan vastaavat tässä tilanteessa selviytyäkseen tarvitsevat?

Suunnitelmassa puhutaan myös vanhusneuvoston roolista ja kiitetään sen aktiivisuutta sekä toiminnan tuloksia.

Toisaalta todetaan, että on vanhusten hoitoon liittyviä asioita, joissa vanhusneuvostoa ei ole osallistettu, vaikka niistä on tehty kaupungille virallisia aloitteita.

Kysyn, missä asioissa näin on menetelty ja miksi vanhusneuvosto on jätetty ulkopuolella niitä käsiteltäessä?

Valtuustopuheenvuoro raitiotie 24.10.2016
Tampereen kaupunginvaltuusto on 16.6.2014 päättänyt raitiotien maksimikustannusarvioksi 250 M€, joka ei vielä sisällä ratikan vaunuja. Valtio osallistuu hankkeen infrainvestointeihin 30 prosentilla eli 71 miljoonalla eurolla. Nyt raitiotieallianssin kehitysvaiheessa tehty tarkennettu kokonaiskustannusarvio on noussut jo 282,9 miljoonaan euroon eli lisää on tullut 33 M€ kahdessa vuodessa. Jos kustannukset nousevat tätä vauhtia, mihinkähän euromääriin päädymmekään, kun ratikka on lopulta valmis.

Alkuperäiseen 250 miljoonan euron eli nykyiseen 282,9 miljoonan euron kustannusarvioon eivät kuulu varikko eivätkä vaunut. Siihen eivät kuulu myöskään johtosiirrot (vesi, sähkö, tietoliikenne), jotka jäävät kaupungin eli veronmaksajien maksettavaksi.

Suunnitelmiin sisältyy jo ensimmäiseen vaiheeseen 16 siltaa, 22 tukimuuria ja kaksi paalulaattaa, joista valtaosa tulee kantakaupungin ja Hervannan väliselle osuudelle. Esim. valtatie 9:n ylittävän sillan pituus on 250 metriä. Nämä kaikki ovat vain ratikkaa varten.

Ylläpitokustannukset ovat 30 vuoden aikana arviolta 32 miljoonaa. Raitiotieinfran ylläpitoon on hanketta esiteltäessä ilmoitettu varatuksi 84 000 euroa/kilometri/vuosi. Tämä tekee noin 60 M€ 30 vuodessa eli noin 2 miljoonaa/vuosi.

Arvioituja (arvattuja) hyötyjä olisivat mm. maankäytön tehostuminen, lipputulot, kunnallisverot jne. Ratikkaan sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan arvion mukaan 30 vuoden aikana takaisin kaksi euroa! Sijoituksen tuotoksi tulisi tämän arvion mukaan noin 3,3 % /vuosi. Ei huono. Kyseessä on kuitenkin arvio. Tuottoarvioilla on taipumus hankkeiden toteutuessa pienentyä ja kustannusarvioilla kasvaa. Saako Tampere ratikan rakentamiseen lainaa hankkeen tuottoa halvemmalla korolla?

Kadut ovat auki vuositolkulla eli liikkuminen vaikeutuu. Mitenkä keskustan yritykset, mm. kivijalkaliikkeet tämän kokevat? Heistä eivät kanna todellista huolta edes omat etujärjestöt. Yrittäjät ovat ilmeisesti jo turhautuneet jatkuvaan liikennekaaokseen.

Kaupunginvaltuusto 24.10.2016
Pykälä 38: Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Tilakeskus.
Kiitän tarkastuslautakuntaa perusteellisesta tarkastuskertomuksesta ja erityisesti sen parannusehdotuksista.

Tilakeskus toimii kaupungin liikelaitoksena. Toiminnan tuloilla pitäisi pystyä kattamaan toiminnan menot. Nyt Tilakeskuksen taseessa on voittovaroja noin 250 miljoonaa, koska Tilakeskuksen investoinnit eivät vaikuta sen rahoitukseen tai palvelujen hinnoitteluun. Investoinneista syntyvät velat jäävät kaupungille. Tiloista perittävä pääomavuokra on valtakunnan korkeimpia. Tiloja on keskimäärin 7, 1 m2 asukasta kohden, kun valtakunnallisena tavoitteena on noin 4 m2/asukas. Tiloja on liikaa. Näitä pääomia tulisi pystyä vapauttamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajatkin huomauttivat, että hankintojen valvonnassa on ollut puutteita.

Kaupunginvaltuusto 24.10.2016
Pykälä 38: Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Yleispuheenvuoro.
Lautakunnan tehtävä on arvioida valtuuston asettamien vuositavoitteiden toteutumista. Vuositavoitteita oli 35, joista toteutui kokonaan vain 60%.

Positiivista oli henkilöstön oman työn ja sisäisen toiminnan kehittäminen. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Tampereen Vesi saavuttivat kaikki asetetut vuositavoitteet. Yhtiöistä Tampereen Sähkölaitos Oy saavutti sille asetetut viisi vuositavoitetta. Muut yhtiöt onnistuivat tavoitteiden saavuttamisessa vaihtelevammin.
T

ampereen kaupungin talous ei ole tasapainossa tilikauden tuloksen ja rahoituksen näkökulmasta. Tänään me saimme sen taas kuulla, kun pormestari julkisti vuoden 2017 budjetin. Kyseessä on ensimmäinen miinusmerkkinen budjetti valtuustokausieni aikana.

Neljästä suurimmasta kaupungista vain Tampere tekee alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Lainamäärä on vielä maltillinen, mutta sähkölaitoksen lainanmaksusta saadut rahat on jo syöty, samoin kuin edellisten vuosien ylijäämät. Kun kassan pohja näkyy, muuta vaihtoehtoa ei enää ole kuin ottaa lisää velkaa ja myydä omaisuutta.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia on välttämätöntä tehdä jatkossakin, jotta kaupungin talous saadaan tasapainotetuksi ja jotta kaupunki selviää tulevien hankkeiden rahoituksesta. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat ovat kehottaneet tekemään näin koko kuluvan pormestarikauden ajan. Talouden tasapainottaminen on kuitenkin jäänyt tekemättä.

Uusia suuria investointeja ollaan tekemässä, vaikka investointien tulorahoitusprosentiksi muodostuu vain 30 %, kun se edellisvuonna oli vielä 42%. Tulorahoitusprosentin tulee olla huomattavasti yli 50 %. Palveluja ja niiden saatavuutta pitää myös kehittää tasapuolisesti koko kaupungin alueella.

Kaupunginvaltuusto 24.10.2016
Pykälä 36: Tampereen raitiotien toteutuspäätös
Ratikka palvelee vain akselilla Hervanta-Keskusta-Lielahti ja sen lähialueilla asuvia. Monet kaupunginosat kuten Annala, Kaukajärvi, Lakalaiva, Vehmainen, Linnainmaa, Tesoma ja tietenkin myös Aitolahti ja Teisko eivät hyödy ratikasta. Niiden kulkuyhteydet keskustaan jopa huonontuvat, jos nyt toimivat yhteydet korvataan ratikalla ja sen syöttöliikenteellä. Tällöin noilta alueilta tuleva saattaa esim työmatkalla joutua vaihtamaan kulkuvälinettä jopa kolme kertaa töihin päästäkseen.

Viime aikoina on julkisuudessa nähty esityksiä siitä, että ratikan kokonaiskustannuksille tulee asettaa kustannuskatto. Tällaisen kustannuskaton on valtuusto asettanut jo silloin, kun se kesäkuussa 2014 päätti ratikan suunnittelun jatkamisesta. Tämä kustannuskatto on 250 miljoonaa. Suunnittelun tuloksena syntynyt uusi kustannusarvio on 283 miljoonaa. Silti olemme edelleen keskustelemassa ratikan rakentamisesta. Eikö valtuuston aikaisemmilla päätöksillä ole mitään merkitystä?

Ratikan rakentaminen merkitsee sitä, että Tampereen sisäiset pääväylät: Sammonkatu, Teiskontie, Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu ja Pirkankatu Pyynikintorille asti ovat vähintään neljä vuotta auki revittyinä katutöiden kohteina. Kaupungin liikennekaaos tulee olemaan koko sen ajan nykyistäkin pahempi.

Muutamat valtuutetut ja yrittäjäjärjestöt ovat vasta nyt heränneet huomaamaan ja voivottelemaan, että tästä saattaa olla haittaa kaupungissa toimiville yrityksille. Näin varmasti onkin, eikä tätä kautta menetettyjä yrityksiä ja niiden verotuloja ole taatusti laskettu mukaan ratikan kokonaiskustannuksiin, vai onko?

Kaupunginvaltuusto 24.10.2016
Pykälä 38: Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Tredea Oy.
Tredea on asettanut vuodelle 2015 ainoastaan yhden mitattavan tavoitteen, joka on positiivinen tulos. Vuositavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan mukaan tavoitteiden tulisi olla haastavampia. Kaikkien kaupungin tytäryhteisöjen tulee tavoitella positiivista tulosta ilman sen erillistä vuositavoitteeksi kirjaamista.

Nokian kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki aloittaa neuvottelut Tredeasta irtautumiseksi. Tarkastuslautakunnan mukaan tämä on seudullisen yhteistyön kannalta huolestuttavaa. Mitä Nokian mahdollinen irtautuminen vaikuttaa Tredean käytännön toimintaan?

Valtuustopuheenvuoroja 24.10.2016
Raitiotien syöttöliikenteestä
Ratikka palvelee vain akselilla Hervanta-Keskusta-Lielahti ja sen lähialueilla asuvia. Monet kaupunginosat kuten Annala, Kaukajärvi, Lakalaiva, Vehmainen, Linnainmaa, Tesoma ja tietenkin myös Aitolahti ja Teisko eivät hyödy ratikasta. Niiden kulkuyhteydet keskustaan jopa huonontuvat, jos nyt toimivat yhteydet korvataan ratikalla ja sen syöttöliikenteellä. Tällöin noilta alueilta tuleva saattaa esim työmatkalla joutua vaihtamaan kulkuvälinettä jopa kolme kertaa töihin päästäkseen.

Kysynkin, miten ratikan syöttöliikenne edellä mainituilta alueilta ratikkareitin varteen tullaan järjestämään niin, ettei keskustaan suuntautuvan matkan matka-aika kohtuuttomasti pitene? Millaiset suunnitelmat syöttöliikenteen järjestämisestä on olemassa ja mikä on niiden kustannusarvio? Sisältyvätkö nämä kustannukset ratikan kokonaiskustannusarvioon?

Raitiotien kustannusarvioista
Viime aikoina on julkisuudessa nähty esityksiä siitä, että ratikan kokonaiskustannuksille tulee asettaa kustannuskatto. Tällaisen kustannuskaton on valtuusto asettanut jo silloin, kun se kesäkuussa 2014 päätti ratikan suunnittelun jatkamisesta. Tämä kustannuskatto on 250 miljoonaa. Suunnittelun tuloksena syntynyt uusi kustannusarvio on 283 miljoonaa. Silti olemme edelleen keskustelemassa ratikan rakentamisesta. Eikö valtuuston aikaisemmilla päätöksillä ole mitään merkitystä?

En vastusta uuden rakentamista sinänsä. Vastustan sitä, että tämän kaltaisissa Tampereen hankkeissa kustannusarviot aina ylittyvät ja lopulliset kustannukset ovat kaksin-, jopa kolminkertaisia alkuperäiseen arvioon nähden. Näin ei voi jatkua. Viime kädessä laskun maksaa aina tamperelainen veronmaksaja, niin kauan kuin heitä on olemassa.

Raitiotien rakentamisaikaisista liikennehaitoista
Ratikan rakentaminen merkitsee sitä, että Tampereen sisäiset pääväylät: Sammonkatu, Teiskontie, Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu ja Pirkankatu Pyynikintorille asti ovat vähintään neljä vuotta auki revittyinä katutöiden kohteina. Kaupungin liikennekaaos tulee olemaan koko sen ajan nykyistäkin pahempi. Muutamat valtuutetut ja yrittäjäjärjestöt ovat vasta nyt heränneet huomaamaan ja voivottelemaan, että tästä saattaa olla haittaa kaupungissa toimiville yrityksille. Näin varmasti onkin, eikä tätä kautta menetettyjä yrityksiä ja niiden verotuloja ole taatusti laskettu mukaan ratikan kokonaiskustannuksiin, vai onko?

Valtuustopuheenvuorot budjettivaltuusto 14.11.2016
Yleispuheenvuoro
Tampereen vuosi 2017 on haasteellinen monessa suhteessa. Tulee uusi toimintamalli, joka toivottavasti on parempi kuin entinen. Lautakuntarakennetta uudistetaan, hyvinvointipalvelujen johtokunnat lakkautetaan ja keväällä 2017 valitaan kunnallisvaaleissa uudet päättäjät nelivuotiskaudeksi. Valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen, jonka myötä kuntien tehtävät ja budjetointi muuttuvat olennaisesti. Kunnan yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi tulee elinvoiman vahvistaminen. Koko vuosi tullaan olemaan käymistilassa.

Olen yrittänyt vuoden 2017 talousarvioehdotuksesta selvittää itselleni, onko Tampere valmistautunut näihin muutoksiin. Valitettavasti en ole löytänyt kirjasta osoituksia hyvästä valmistautumisesta. Kaupungin tilinpäätökset ovat jo viisi vuotta olleet alijäämäisiä ja kumulatiivinen alijäämä on jo luokkaa 90 miljoonaa. Vuoden 2017 talousarvio on jo valmiiksi alijäämäinen lähes 19 miljoonan verran. Tämä on muuten ensimmäinen kerta koko sinä aikana, kun olen valtuustossa ollut. Mitä ensi vuoden alijäämä tulee olemaankaan, kun aikaisemmat ylijäämäisetkin talousarviot ovat päätyneet raskaasti miinusmerkkisiksi?

Kunta ja sen elinvoima ovat niin vahvoja kuin sen talous on. Tässä valossa vuoden 2017 budjettikirja vaikuttaa hyvin apaattiselta. On ikään kuin kädet olisi jo nostettu lopullisesti pystyyn.

Talouden perustekijöistä
Talouden perusedellytykset Tampereella ovat hyvät. Sijainti on logistisesti loistava. Vahvana koulutuskaupunkina Tampereella on runsaasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Vaikuttaa vain siltä, että emme edelleenkään ole osanneet hyödyntää näitä vahvuuksiamme.

Työttömyys on Tampereella maamme suurista kaupungeista toiseksi korkeimmalla tasolla. Verotulot vähenevät. Erityisesti yhteisöveron tuoton supistuminen huolestuttaa. Se osoittaa, että Tampereella on lyöty laimin yritystoiminnan edellytysten kehittäminen. Samanaikaisesti toimintamenojen on tehdyistä rajoittamistoimenpiteistä huolimatta annettu kasvaa.

Investointeja kyllä tarvitaan, mutta Tampereen talouden tilaan nähden niiden taso tulevina vuosina on liian korkea. Lisäksi investoinnit suuntautuvat kaupunkiympäristön kehittämiseen sen sijaan, että niillä pyrittäisiin parantamaan elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tampereen tulee olla palvelualttiimpi yritysten ja yritystonttien suhteen sen sijaan, että nyt niille toivotetaan tervemenoa naapurikuntiin.

Uuden toimintamallin myötä saamme hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet. Nämä ja tuleva sote- ja maakuntauudistus antavat Tampereelle mahdollisuuden taloutensa suunnan kääntämiseen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle asetan paljon odotuksia, sillä tämä alue on viime vuosina suurelta osin unohdettu. Erilaisissa kehitysohjelmissa on kyllä puuhasteltu ja suunnitelmia sekä uusia Smart –kehitysohjelmia kyllä on paperilla, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet tekemättä.

Talous tasapainoon
Budjetin perusteluiden mukaan pormestariryhmillä on realistinen näkemys taloustilanteesta. Olisikohan vihdoinkin? Kuluneen pormestarikauden aikana on tehty lähes pelkästään alijäämäisiä tilinpäätöksiä, vaikka tavoitteena vuonna 2013 oli talouden tasapainottaminen jo vuonna 2015. Nyt vuoden 2017 talousarvioesityskin on valmiiksi alijäämäinen. Nytkö vasta on havahduttu realismiin?

Konsernijohdon mukaan talous on siirtymässä rakenteelliseen epätasapainoon. Minusta se on ollut jo vuosia rakenteellisessa epätasapainossa. Menot ovat tuloja suuremmat ja kiinteistöverojen tuotto on yhteisöveroa suurempi.

Tasapainoinen talous edellyttää, että menot pidetään tulojen sallimissa rajoissa. Pyrkimyksistä huolimatta talousarvioiden menojen ylitykset ovat jatkuneet. Päätöksiä ei ole pantu täytäntöön. Menojen kasvulle on asetettava koko valtuustokauden kattava kehys, joka ei ylitä käytettävissä olevia tuloja.

Nyt joka viides tamperelaisista on työtön. Ensi vuoden alusta Kela siirtää kuntien maksettavaksi yli 300 päivää työttöminä olleiden työttömyyskorvauksia. Se tuo Tampereelle noin 31 miljoonan euron vuotuisen kustannuksen. Onko meillä varaa tällaiseen?

Talouden tasapainottamisessa keskeistä on kaupungin yrityspohjan laajentaminen ja vahvistaminen tähän suunnatuilla investoinneilla. Yritykset luovat työpaikkoja. Työpaikat sekä hyvät ja edulliset asumisolot puolestaan tuovat kaupunkiin työssäkäyviä ja veroja maksavia kansalaisia. Nyt joka viides tamperelaisista on työtön. Jos valtaosa kaupunkiin muuttavista ja siellä asuvista olisi työssäkäyviä, olisi talouden pohja kunnossa. Ei siihen tarvittaisi verojen korottamista tai veropohjan laajentamista.

Investoinneista
Budjetin investoinnit ovat 197 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna 85 miljoonaan euroon. Sitä seuraavina vuosina suurhankkeet kuten jäteveden keskuspuhdistamo, Kansi ja Areena, raitiotie, matkakeskus, Eteläpuisto jne nopeuttavat lainamäärän kasvua entisestään. Investointien tulorahoitus on jo pitkään ollut riittämätön. Kun kassan pohja paistaa, on kaikki tämä rahoitettava lainarahalla. Montako pysyvää työpaikkaa nämä investoinnit tuovat Tampereelle?

Kaupunkiympäristön kehittämisinvestoinnit ovat 55 miljoonaa euroa ja Tampereen Veden 16,7 miljoonaa. Tunneliin joudutaan sijoittamaan vielä 10,3 miljoonaa ja raitiotiehankkeeseen 15 miljoonaa omaa pääomaa plus sivuinvestointien rahoitus. Kansi ja Areenahankekin odottaa vuoroaan. Kaikki nämä ovat periaatteessa hyviä hankkeita, mutta eivät parhaita mahdollisia kestävän kaupunkitalouden kannalta.

Toimintakulttuurista
Vuosien 2013 -2016 pormestariohjelmassa todetaan, että tavoitteet saavutetaan parhaiten yhdessä tekemällä. Esimerkiksi talouden tavoitteita ei ole läheskään saavutettu. Paremmin olisi varmaan onnistuttu, jos olisi toimittu ohjelman oppien mukaan eli otettu kaikki, korostan kaikki, valtuustoryhmät mukaan työhön.

Pormestariohjelman suuri ajatus on rakentaa yhdessä uudenlaista Tamperetta. Onko tämä uudenlainen Tampere sellainen, jossa merkittävää osaa valtuustosta ei oteta mukaan yhteiseen ponnistukseen? Tämäkö on sitä uutta toimintamallia ja kulttuuria, jota pormestariohjelmassa tavoiteltiin?. Ei kuntatasolla tarvita jakoa vallankäyttäjiin ja oppositioon. Täällä me kaikki olemme samassa veneessä.

Liikenteestä
Keskustan kehittämis- ja elävöittämistoimet ovat johtaneet keskustan liikenteen kaaokseen, jota raitiotien rakentaminen tulee vielä pahentamaan seuraavien neljän vuoden aikana. Rantaväylän tunnelin avaaminen saattaa kyllä helpottaa Tampereen keskustan ohi ajamista, mutta vaikeuttaa merkittävästi asioille tai työhön tuloa kaupungin keskustaan.

Seuraukset näkyvät jo. Keskustasta liikkeet katoavat kiihtyvällä vauhdilla. Hämeenkadun lisäksi Kauppakatu, Kuninkaankatu ja Puutarhakatu alkavat olla jo nyt aika tyhjiä pienemmistä vaate- ja kulutustavaraliikkeistä. Kaupungin keskustan tulee olla joustavasti ja helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja –välineillä.

Joukkoliikenteen palveluista
Raitiotien rakentaminen ei saa huonontaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Näin on kuitenkin käymässä monilla keskustan ulkopuolisilla alueilla. Esimerkiksi Lukonmäessä ja Finninmäessä bussiliikenteen runkolinjat 3 ja 4 on suunniteltu lakkautettaviksi ratikan rakentamisen myötä. Niiden nykyiset pysäkit Hervannan valtaväylällä sekä niihin liittyvät valtaväylän alikulut poistetaan.

Ratikkapysäkki rakennetaan Hallilan metsään satojen metrien päähän nykyisistä runkolinjan pysäkeistä ja valtaväylän ainoa alikulku siirretään kaupunkiin päin kauaksi nykyisistä. Tämäkö on joukkoliikenteen palvelutason parantamista? Hallilan alueen ratikkasuunnitelmia lukiessa tuntuu siltä, että alueen mahdollisten liito-oravien hyvinvointiin panostetaan paljon enemmän kuin alueen ihmisten tarpeisiin.

Verotuksesta
Hyvää budjettiesityksessä on se, että tuloveroprosenttia ei esitetä korotettavaksi. Sen sijaan kiinteistöveroa nostetaan esityksessä noin kymmenellä prosentilla. Kiinteistövero on auto- ja muiden liikenteeseen kohdistuvien verojen ohella se veromuoto, josta kansalaiset tuntevat saavansa vähiten hyötyä itselleen.

Kiinteistöveroa ei tule korottaa, sillä se nostaa jo ennestäänkin korkeita asumiskustannuksia. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Maan hallitus asettaa vain rajat, joiden välissä prosentti saa olla. Kiinteistövero ei tuo lisää arvoa kiinteistöille, pikemminkin päinvastoin.

Valtuustopuheenvuorot budjettivaltuusto 14.11.2016
Puheenvuoro n:o 1
Tampereella vuosi 2017 merkitsee monia muutoksia. Uusi toimintamalli, lautakuntarakenteen uudistus, hyvinvointipalvelujen johtokuntien lakkauttaminen, kevään 2017 kunnallisvaalit, tuleva sote- ja maakuntauudistus ja kuntien tehtävien muuttuminen takaavat sen, että koko vuosi ollaan käymistilassa.

Tampereen talous on heikoissa kantimissa. Kaupungin tilinpäätökset ovat olleet viisi vuotta alijäämäisiä ja kumulatiivinen alijäämä on jo luokkaa 90 miljoonaa. Vuoden 2017 talousarvio on jo valmiiksi alijäämäinen lähes 19 miljoonan verran. Mikähän ensi vuoden lopullinen alijäämä tuleekaan olemaan?

Kunta ja sen elinvoima ovat niin vahvoja kuin sen talous on. Tässä valossa vuoden 2017 budjettikirja vaikuttaa lähinnä apaattiselta. On ikään kuin kädet olisi jo nostettu lopullisesti pystyyn.

Talouden perusedellytykset Tampereella ovat hyvät. Sijainti on logistisesti loistava. Vahvana koulutuskaupunkina Tampereella on runsaasti koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Vaikuttaa vain siltä, että emme edelleenkään ole osanneet hyödyntää näitä vahvuuksiamme.

Työttömyys on Tampereella korkealla. Lähes joka viides tamperelainen on työtön. Ensi vuonna Kela siirtää kuntien maksettavaksi yli 300 päivää työttöminä olleiden työttömyyskorvauksia. Tampereelle tulee tästä 31 miljoonan lisäkustannus. Verotulot vähenevät. Varsinkin yhteisöveron tuoton supistuminen huolestuttaa. Se osoittaa, että Tampereella on lyöty laimin yritystoiminnan edellytysten kehittäminen.

Investointien taso on tulevina vuosina Tampereen talouden tilaan nähden liian korkea. Kaupungin lainamäärä tulee neljässä vuodessa lähes tuplaantumaan. Suunnitellut investoinnit eivät juurikaan paranna elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytyksiä. Erilaisissa kehitysohjelmissa on kyllä puuhasteltu ja uusia Smart –kehitysohjelmia on paperilla, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat jääneet tekemättä.

Keskustan kehittämis- ja elävöittämistoimet ovat johtaneet keskustan liikenteen kaaokseen, jota raitiotien rakentaminen ja Hämeenkadun sulkeminen yksityisautoliikenteeltä vielä pahentavat. Rantaväylän tunnelin liikennejärjestelyt vaikeuttavat merkittävästi pääsyä kaupungin keskustaan. Raitiotien rakentaminen huonontaa joukkoliikenteen palvelutasoa monilla keskustan ulkopuolisilla alueilla, esimerkiksi Lukonmäessä ja Finninmäessä.

Hyvää budjettiesityksessä on se, että tuloveroprosenttia ei esitetä korotettavaksi. Kiinteistöveroakaan ei tule korottaa, sillä se nostaa jo ennestäänkin korkeita asumiskustannuksia. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta maan hallituksen asettamissa rajoissa. Kiinteistövero ei lisää kiinteistön arvoa.

Vuosien 2013 -2016 pormestariohjelman mukaan tavoitteet saavutetaan parhaiten yhdessä tekemällä. Talouden tavoitteita ei ole saavutettu. Parempaan tulokseen olisi varmaan päästy ottamalla kaikki, korostan kaikki, valtuustoryhmät mukaan työhön. Ei kuntatasolla tarvita jakoa vallankäyttäjiin ja oppositioon. Täällä me kaikki olemme samassa veneessä.

Puheenvuoro n:o 2
Olen talousarvioesityksessä tyytyväinen siihen, että Tampereelle tulee muodostumaan kolme keskeistä palvelualuetta: hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn ja kaupunkiympäristön alueet. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiselle.

On hyvä, että hyvinvoinnin palvelualueen kasvatus- ja opetuspalveluissa panostetaan nuoriin. Erityisesti eri koulutusasteiden oppilashuoltoa vahvistetaan. Asumispalveluita kehitetään kaikissa ikäryhmissä. Kotihoitoa, perheitä ja koteja tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Perusterveydenhoidossa aloitetaan kiirevastaanotot arki-iltaisin ja viikonloppuisin.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että kaupungin eri alueita kehitetään ja pidetään kunnossa tasapuolisesti ja panostetaan palveluiden saatavuuteen huomioiden liikenteellisetkin olosuhteet. Kiinteistöveroa ei tule nostaa, koska se kasvattaa jo ennestään korkeita asumiskustannuksia. Järvensivun koulun perusparannus tulee toteuttaa, koska se mahdollistaa turvallisen koulutien alueen pienimmille koululaisille.

Valtuusto 21.11.2016
Toimintamalliuudistus
Siteeraan aluksi 15.8.2016 mennessä asiasta pyydettyyn lausuntoon laatimaani tekstiä. ””Nyt ajatellussa toimintamallissa kaupunginhallituksen ja sen jaostojen merkitys korostuvat entisestään, kun palvelualueiden strategisen tason tehtävät ja henkilöstöpoliittiset linjaukset määritellään kaupunginhallituksessa. Tämä ei saa johtaa vallan keskittymiseen kaupunginhallitukselle, valtuuston ja lautakuntien roolin ja merkityksen vähenemiseen eikä siihen, että ”oppositiossa” olevat ryhmät ajautuvat entistä enemmän päätöksenteon ulkopuolelle. Kaupunginhallituksessa ja sen jaostoissa tulee olla myös yllä mainittujen ”oppositioryhmien” edustus””.

Pormestariohjelman 2013 -2016 mukaan tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä. Tämä ei kuluvalla pormestarikaudella ole täysin toteutunut. Pormestariryhmään kuulumattomien valtuustoryhmien näkemyksillä ei ole ollut vaikutusta päätöksentekoon.

Tämän vuoksi tulee uudessa toimintamallissa, hallintosäännössä ja johtosäännöissä kaupunginhallituksen, lautakuntien ja niiden jaostojen sekä johtokuntien jäsenmääriä kasvattaa. Kaupunginhallitukseen tulee nimetä pormestarin lisäksi 12 edustajaa, lautakuntiin apulaispormestarin lisäksi 12 sekä jaostoihin seitsemän edustajaa niin, että osa lautakuntien ja jaostojen jäsenistä voi olla myös muita kuin valtuutettuja. Tällöin myös pienillä valtuustoryhmillä tai niiden yhteenliittymillä on mahdollisuus saada edustajansa näihin toimielimiin sekä äänensä kuuluviin.

Tampere 3 -hanke
Tampere 3 on erittäin kannatettava ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä kunnianhimoinen hanke. Sitä ei pidä tärvellä liialla kiirehtimisellä. Uuden yliopiston toiminta-alustan ja rahoituksen tulee olla kunnossa ennen lopullisten päätösten tekemistä. Myös yhdistymisen valmistelutyön resursoinnin tulee olla turvattu niin, ettei työ kuluta yliopistojen varsinaiseen toimintaan tarvittavia resursseja.

Aikalisä on nyt paikallaan. Valmisteluhankkeelle tulisi myös saada selkeä omistajataho. Tässäkin työssä pätevät vanhat sanonnat: ”Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis” sekä: ”Parempi laiha sopu kuin lihava riita” ja vielä: ”Isäntä se on, joka sanoo kuinka pitkiä klapit tehdään”.

KV 19.12.2016 § 89 Tampereen Raitiotie Oy:n perustaminen
Raitiotieohjelman toteuttaminen osakeyhtiönä on perusajatukseltaan selväpiirteinen tapa hoitaa tämä äärimmäisen monimutkainen hanke. Esille nousee lähinnä kaksi huolenaihetta:

Helsingin Länsimetroa toteutetaan osakeyhtiömallilla. Me kaikki tiedämme, että hanke on pahasti myöhässä ja sen kustannukset ovat nousseet lähes kaksinkertaisiksi alkuperäiseen arvioon verrattuna. Mitä takeita meillä on siitä, ettei Tampereella tapahdu vastaavaa samalla mallilla toimittaessa?

Toinen huolenaihe liittyy tiedottamiseen ja tiedonkulkuun. Länsimetron tapauksessa ainakin tilaajaosapuolelle tuli lähellä hankkeen sovittua valmistumista täytenä yllätyksenä tieto siitä, että valmistuminen viivästyy lähes vuodella. Miten Tampereen osakeyhtiömallissa turvataan hankkeen reaaliaikainen ja avoin tiedottaminen niin, ettei asioita piiloteta liikesalaisuuksien verhon ta